Valoton marraskuu

Kovin on aina vaan synkeätä, harmaata ja pimeää. Lumi valaisi ihanasti sen pienen hetken mitä se pysyi maassa tovi sitten ja jotenkin sen jälkeen pimeys ja mustuus tuntui vielä pimeämmältä ja mustemmalta jos mahdollista. Toisaalta nautin sellaisesta hyssynhämärästä, varsinkin jos saan käpertyä sohvannurkkaan kietoutuneena lämpimään ja pehmoiseen villashaaliin kuuman teemukin tai kaakaomukillisen kanssa, mielellään hyvän kirjan viihdyttämänä ja ihana koirakaveri kainalossa. Tunnelmallinen kynttilähässäkkä tietty kruunaa kaiken.

Harmi vaan, että tällaisia rentoja hetkiä ei voi viettää kaikkina marraskuun ankeina päivinä vaikka se miten itseä eniten huvittaisi, vaan sitä arkea on pyöritettävä myös silloin, kun se ei nappaisi ollenkaan. Itse ajoitin viimeisen kesälomaviikkoni juurikin marraskuuhun. Alunperin ajatus oli, että voisi yrittää puuhastella joulujuttuja mahdollisimman valmiiksi, mutta aika koomailuun se taisi lomaviikko mennä... Ihan juuri taitutaan joulukuun puolelle, mutta taitaa tuo pimeys meitä sinnekin seurata.

Blogin kannalta tämä aika vuodesta on tällaiselle pienelle ruohonjuuritason tavisbloggaajalle aika hankalaa aikaa koska luonnonvalo ei tahdo riittää kuvaamiseen ja studiotason valoja ei ole käytettävissä. Varsinkin minulle valonpuute on konkreettinen ongelma koska en todellakaan ole aamuihminen ja vapaillakin pääsen käyntiin vasta iltapäivän puolella.

Tässä jokunen esimerkki erittäin huonoista tämän vuodenajan kuvasurkeuksista, kuvissa erään valottoman marraskuun iltameikki, kuvattuna keinovalossa, joka tekee kuvista....no, ei ihan parhaita otoksia. Edes kuvankäsittelyhojelmalla korjattuina värit eivät toistu ihan todellisina ja muutenkin kuvista tulee melkoisen, hmmm, kämäsiä.

Toki ihan kaikesta ei voi valottomuuttakaan syyttää, kyllä varmasti kuvista saisi edes pikkuruisen parempia jos osaisi kameraansa käyttää sen koko potentiaalin edestä. Erityisesti lähikuvat ovat omasta mielestäni aikas kamalia, esim. ryppyisyys korostuu potenssiin 10, samoin kaikki punoitus. Näyttää ihan joltain...vähän hengettömältä tyypiltä. Jos ei muuten tule talveen kylmyyttä niin ainakin tällaiset otokset tuovat siihen jäätävyyttä. Hyh!

Silmämeikissä on pohjustuksena essencen I Love Stage-silmämeikinpohjustaja, jonka päällä Yves Rocherin kimalteleva hopeinen silmämeikkikynä tämän joulun limited edition-kokoelmasta. Tuo essencen pohjustaja on ollut positiivinen yllättäjä, kiva ja helppo käyttää ja toiminut aivan loistavasti arkikäytössä. Hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan.

Luomiväreinä Maybelline Colorshow tumma hopeanharmaa sävyssä Silver Oyster (saatu blogin kautta), Kiko Cosmeticsin kasvopaletista pinkkiä ja Dermosilin tämän joulun limited edition Blink-paletista kahta vaaleata sävyä (vasemmalta katsottuna toinen ja kolmas sävy). Luomivaossa ja häivytyksessä samaisen paletin tummaa violettia. Kulmaluulla Illamasquan valkoista poskipunaa sävyssä Intrigue. 

Rajaus Lumenen Blueberry mustalla tussimaisella eye linerilla sävyssä Intense Crystal (saatu blogin kautta), josta pidän kovasti ja johon huomaan tarttuvani suht usein kun haluan helposti ja nopeasti juhlavan rajauksen. Väri on periaatteessa musta mutta siinä on todella kaunis kimallus joka tekee siihen hieman harmahtavaa taittoa. En aluksi ollut kovin vakuuttunut tästä tuotteesta mutta huomaan pitäväni siitä aina vain enemmän mitä enemmän sitä tulee käytettyä.

Alaluomen vesirajassa Isadoran Inliner Kajal sävyssä blonde. Kulmissa theBalmin Brow Pow sävyssä blonde. Ripsissä musta Max Factorin False Lash Effect vedenpitävänä.

Huulissa pohjalla Isadoran huultenrajauskynä ja sen päällä Lumenen Raspberry Miracle (sävyä en valitettavasti muista). Oikeastaan huulteni oma sävy olisi ollut aivan täydellinen tässä meikissä mutta koska en vain kyennyt jättämään niitä värittämättä ja aika oli jo kortilla enkä ehtinyt etsimään oikeata "my lips but better"-sävyä, niin tähän päädyin lähinnä koska kyseiset tuotteet olivat käden ulottuvilla. Loppuillan menin kuitenkin Rimmelin pinkillä huulivoiteella, johon olen kovasti tykästynyt.

Meikkipohjana Madaran sävytetty kosteusvoide Moonflower ja sen päällä useampi kerros Meow Cosmeticsin mineraalimeikkipuuteria. Silmänalusilla kellertävää puuteria peittämässä niitä (ja saatoin vähän laappia Dermosilin valokynääkin) ja poskilla ja tarvittavissa kohdissa Lily Lolon vihreää peitepuuteria. Poskilla theBalmin Instain sävyssä Houndstooth, varjostuksessa Make Up Storen Masai, korostuksessa Illamasquan valkoinen poskipuna Intrigue ja theBalmin Cindy-Lou Manizer. Ihan viimeiseksi päälle on suihkittu Urban Decayn kiinnittäjää.

Eräs toinen marraskuun alkuun sijoittunut päivä yritin päivänvalossa kuvata Diorin syksyn uutuusviisikolla 30 Montaignella tehtyä hyvin luonnollista arkimeikkiä, mutta vaikka kuvat muuten olisivatkin ihan ok, niin ne ovat armottoman rakeisia ja kovin hailakoita (aika død on noikin lähikuvat silmistä, jotka muutenkin on aika karseata katsottavaa). Hieman turhauttaa kyllä pientä bloggaajaa tällainen.

Luomilla siis Diorin 30 Montaigne-viisikon luomivärejä, taitaa olla vähän kaikkia lätkittynä jossain määrin joskin aika kevyesti kuitenkin, tarkoitus oli tehdä sellainen hyvin luonnollinen ja neutraalihko no makeup-lookia lähentelevä meikki. Se oli kuitenkin ihan selkeä kauneusmeikki livenä, kuvat kun ovat noin hailakoita niin ne syövät meikistä aika ison osan.

Meikkipohja on muistaakseni tehty enimmäkseen mineraalimeikkipuutereilla, Meow Cosmeticsia ja
M*A*D Mineralsia.

Kulmat theBalmin Brow Pow'lla tässäkin meikissä, ripsissä Yves Rocherin Mascara Longueur 360°.

Poskilla theBalmin Instain sävyssä Houndstooth (muistaakseni, tosin olen ollut siihen niin ihastunut siitä lähtien kun se luokseni saapui, että tämä alkutalvi on mennyt lähes pelkästään se poskilla eli erittäin todennäköisesti sitä on käytetty tässäkin meikissä). Varjostus vissiin Make Up Storen Smogilla ja Benefitin 10:llä, jolla myös korostukset Illamasquan valkoisen poskipunan päällä.

Huulilla ihana Hurraw! Black Cherry joka antaa kevyesti väriä ja tuntuu ja tuoksuu niiiiin hyvältä! Suosittelen lämpimästi testaamaan Hurraw!'n huulirasvat jos kohdalle osuu, aivan ihania! Black Cherry näyttää näissä kuvissa aika lämpimän punaiselta, mutta olen kyllä kokenut sen livenä enemmän nimensä mukaisesti kirsikkaisempana ja viileämpänä kuin mitä yllä olevat kuvat antavat ymmärtää. Olisikohan tämä kuollutihoinen lähikuva edes suunnilleen sinne päin:

Mutta että, postauksen pointti oli, että valoton marraskuu on aiheuttanut melkoisen suuria ja lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia meikkikuvien suhteen. Kuvat ovat kammottavan kuolleen värisiä, rakeisia ja kaikin puolin värittömiä ja nekin vähät värit mitä näkyvät toistuvat enemmän ja vähemmän vääristyneinä. Lähikuviin tulee ihanasti vähintään +10 vuotta ikää lisää. Plääh!

Mutta hei, huomenna starttaa taas kauneusbloggaajien oma joulukanlenteri, olkaahan kuulolla! Ensimmäinen luukku aukeaa ihanan viihdyttävässä Viilankantolupa-blogissa. Minulla ei olekaan itselläni taas(kaan) muuta joulukalenteria joten innolla odottelen luukkuja aukeavaksi!