Tauer Perfumes; Collectibles, Zeta

Tauer Perfumesin sivuilta:

The fragrance opens up with a bright chord of lemon and bergamot with a sweet orange note. Ylang, orange blossom absolute and steam distilled neroli all join a natural and vivid Linden blossom in the heart of the fragrance that shines together with a honey yellow rose.

It is light, gentle yet brilliant. A vibrant orris root note, in balance with natural sandalwood from Mysore and natural vanilla, form a base note that melts into the linden blossom heart and imparts a luxurious element.

Minun nenäni, vaikka tarkka onkin, ei ole tarpeeksi harjaantunut voidakseni erotella nuotteja kovinkaan tarkasti. Erotan kyllä tuoksuista itselleni tutut ja sitä kautta tunnistettavat tuoksut mutta en osaa esimerkiksi erottaa tiettyjen iiristen juurta ja nimenomaan Mysorelaista santelipuuta. Vielä. ;-) Se ei kuitenkaan estä minua nauttimasta tuoksuista, kuten vaikkapa tästä vihreän värisestä Zetasta.

En siis kuvaa tuoksua vihreäksi vaan tuoksun väri on mielestäni vihreä. Joka vuosi lehmuksen kukkiessa nuuhkin ilmaa ihastuksissani ja mietin itsekseni, että tämän tuoksun kun saisi pulloon! Zetan sydän on lehmuksenkukka mutta se ei ole minusta tässä samanlaisena kuin suomalaisessa kuulaassa kesäyössä vaan voin kuvitella sen ennemmin keski-Euroopan yön lämpimän pimeään pehmeyteen.

Minulle Zeta ei aukea mitenkään erityisen sitruksisena jostain syystä vaikka kuvauksen perusteella sen voisi kuvitella olevan hyvinkin sitruksisen. En kuvaisi sitä myöskään kevyeksi (kuten en toisiakaan Tauer-samplejani) mutta pehmeä ja lempeä se kyllä on. Sitruunaiset aromit sekoittuvat ihanan harmonisesti lehmuksenkukkaan, joskaan ne eivät säily kovinkaan pitkään. Ensituoksu on mielestäni Zetassa aika lyhytikäinen.

Kuvaisin Zetaa sanoilla pyöreä, kenties jopa pirskahtelevan pyöreä, iloinen ja positiivinen. Zetassa ei ole mitään eroottista eikä salaperäistä, se on ihana aurinkoinen kesäpäivä, täynnä iloa ja ystävyyttä. Aavistus vaniljaa tuo siihen lämpöä ja lempeyttä. Minun ihollani tuoksusta puskee sen keskivaiheilla melko voimakkaana esille ylang mutta jossakin siellä syvällä on aistittavissa koko tuoksun elinkaaren ajan ihana lehmuksenkukka. Erityisesti huomaan lehmuksenkukan kun painan nenän kunnolla kiinni ihoon, silloin aistin sen lähes sellaisena kuin suomen kesässä. Tosin tuoksu pakenee salakavalasti kuin savukiekurat nenäni edestä.

Loppua kohden iiris ja santelipuu nousevat enemmän esille mutta lehmuksenkukka säilyy tuoksussa mukana koko matkan ajan. Loppua kohden tuoksuun tulee mukaan häivähdys joulua, mikä on ehkä hieman hämmentävää koska tuoksu muuten on selkeästi kesäinen. Mutta korostan siis sanaa häivähdys.

Kesäisyydestään ja ihanasta lempeydestään huolimatta Zeta ei ole mikään kevyt tuoksu. Se on pehmeä, pyöreä, jopa raskas hetkittäin. Ei kuitenkaan millään lailla tunkkainen. Minun makuuni Zeta on paksua ja tiivistä, täyttä tuoksua. Ikäänkuin siinä olevat ainesosat olisivat jotenkin enemmän tuoksuvia kuin useimmissa massatuotannon tuoksuissa.

Zetan laittamisen kanssa kannattaa olla huolellinen. Pienikin määrä tuoksuu jo kivasti; yhtään liikaa ja herkullinen tuoksu muuttuu kiusaksi. Zetan kestävyys on hyvä, se tuoksuu ihollani vielä ihan selkeänä 8 tuntia laittamisesta ja jopa seuraavana aamuna se saattaa kummitella vienona, häivähdyksen omaisena varjona iholla. Mielestäni Zeta on selkeästi päivätuoksu ja kesäisyydestään huolimatta se sopii minusta kaikkiin vuodenaikoihin. Erityisesti pidän siitä miten Zeta sulautuu ihoon, se ikään kuin tulee osaksi sitä. Pidän tästä tuoksusta kovasti sopivasti annosteltuna.