maanantai 20. helmikuuta 2012

Tuoksuhaaste; Giorgio, Giorgio Beverly Hills for Women (vintage)

Minun tuoksuhaasteeni etenee kovin hitaasti mutta näillä nyt mennään. Taidan puuhastella tämän haasteen parissa vielä joulukuussakin. ;-) Tämäkin on tavallaan taas huijausta koska kyseessä on vintage-versio. En ole tuoksutellut nykyisin myytävää versiota enkä osaa sanoa tuoksuuko se jotenkin erilaiselta kuin alkuperäinen Beverly Hills. Omani on hankittu joskus 80-luvun loppupuolella.

Giorgio Beverly Hills löytyy siis minulta ihan omasta takaa. Se oli noin parikymppisen minäni yksi lempparibaarituoksu. Jep, luit ihan oikein, parikymppinen Mohn lotrasi tätä tuoksua antaumuksella lähtiessään tyttöjen kanssa viihteelle. En voi kuin toivoa, että kukaan viaton sivullinen ei joutunut takiani sairaalahoitoon tai muuta yhtä ikävää.

Ei sillä, että tuoksu olisi mielestäni varsinaisesti huono tai karmea tms. mutta se on erittäin intensiivinen ja voimakas. Beverly Hills tuotiin markkinoille 80-luvun alussa ja se on ajalleen tyypillisesti runsas ja mahtipontinen, kunnon olkatoppauksilla varustettu Elämys. Se myös jakoi ihmisiä tehokkaasti kahteen leiriin, joko siitä tykkäsi tai sitä vihasi.

Tuoksun luoja Bob Aliano on sittemmin tehnyt tuoksuja ymmärtääkseni lähinnä BOSS:ille (Hugo ja jokunen Hugon variaatio). Tiedä sitten mitä siitäkin ajatella. Ehkä ei pidä ajatella ollenkaan. ;)

Beverly Hillsin alkunuotit koostuvat aprikoosista, bergamotista, appelsiinin kukasta ja persikasta. Keskivaiheilla hallitsevat keikarinkukka (gardenia), jasmiini, orkidea, ruusu, tuberoosa ja ylang-ylang. Pohjatuoksu tarjoilee meripihkaa, valkohankijäkälää (oakmoss), kamomillaa, vaniljaa, myskiä, patsulia, seetriä ja santelipuuta.

Fragrantican mukaan Giorgio Beverly Hills edusti 80-luvulla ylellisyyden symbolia. Sen väitetään olleen tuolloin epätoivottu vieras ravintoloissa intensiteettinsä takia. Mitä en yhtään ihmettelisi, pari kolme tältä tuoksuvaa naista samassa ravintolassa saattaisi viedä kenen tahansa ruokahalun. Tai lähinnä kai kyvyn ruokailla. Tässä tuoksussa on melko valtaisa sillage.

Beverly Hills on raskaan, ehkä jopa siirappisen kukkainen, paksu ja hyvin tiivis. Se kietoutuu kantajansa ympärille kuin toinen iho eikä mielellään päästä irti. Minun nenääni jasmiini on hyvin erottuva tässä tuoksussa ja alan pikkuhiljaa kallistua sille kannalle, että jasmiinia on erittäin vaikea vangita hajuveteen tekemättä siitä melko raskasta tuoksua. Minusta jasmiini on tässä tuoksussa selkeästi dominoiva ja muut kukat tuntuvat kilpailevan raivoisasti saadakseen sen selätettyä.

Giorgio Beverly Hills on todella naisellinen tuoksu, glamouria piisaa ja tuoksusta löytyy myös melkoisen suuri ego. Tämä ei ole paras tuoksu seinäruusulle tai kotihiirelle, liittäisin tähän kirkkaan punaiset huulet, mustat rajaukset, saumasukat, tyylikkään mutta rohkean kotelomekon ja miestennielijän joka ne kaikki kantaa. ;-) Ehdottomasti savuke ja holkki kuuluvat kuvaan myös. Tämä ei suinkaan ole hienostunut tai elegantti, ei mikään viileän tyylikäs englantilaisruusu vaan kunnon kurvit omaava bombshell. ;-D

Pidän tästä tuoksusta mutta sitä on hyvin vaikeaa annostella sopivasti. En myöskään oikein tiedä mihin tilanteeseen tämä tuoksu sopisi koska se tuntuu täyttävän tilan kuin tilan vaikka sitä laittaisi kuinka vähän kerrallaan. Tämän tuoksun kanssa ei varmasti jää huomiotta. Se onkin sitten oma lukunsa saako sillä positiivista vai negatiivista huomiota. Kai minä sitten edelleen kuitenkin käyttäisin tätä iltatuoksuna..... Ympäri mennään, yhteen tullaan! ;-)

8 kommenttia:

  1. Onpa hyvä valinta haasteeseen tämä tuoksu :) Kuulostaa todella voimakkaalta mutta kiehtovalta tuoksulta.

    No, ainakin mun mielestä joissakin Hugo Bosseissa on sama ominaisuus: tilan valtaava tuoksu. Tunnistan inhokki-Bossini miehen kuin miehen päältä, ja yleensä bussissakin paria penkkiriviä edempänä. Enkä voi kyseisiä tuoksuja sietää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä todellakin on voimakas. Menee sen puolesta vähän samaan kastiin kuin vaikkapa Muglerin Alien tai Angel. Tämä kuuluu niihin tuoksuihin jotka tyhjentävät hissin tehokkaasti ja saattavat jättää ikuisen arven jos huonosti käy. Liittäisin sen kastiin "päänsärkytuoksut" koska se on niin ärsyttävän voimakas. Niin kuin niin moni muu saman ajan tuoksu...

      Poista
  2. Jokin aika sitten avantouintiseuran pukuhuoneessa havaitsin tutun tuoksun. Ikäiseni rouvashenkilö oli käyttänyt tätä tuoksua! Muistin heti tuoksun nimen ja keltaraidallisen pakkauksen. GBH:n käyttäjä oli ällistynyt kun tunnistin tuoksun :)

    Ainakin meidän suunnalla ilmanlaatu oli parikymmentä vuotta sitten paljon huonompi kuin nykyään. Sisätiloissa tupakointi ei ollut harvinaista. Luulen, että maailma tuoksui (tai haisi) voimakkaammin kuin nykyään. Silloin joskus tämä ei ainakaan minusta tuntunut erityisen voimakkaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hauskaa! Luulen aika monen tunnistavan tämän tuoksun mikäli sen kanssa on ollut tekemisissä.

      Mietin tuossa itsekseni, että varmasti tämä on minullakin tuoksunut aikoinaan siellä yökerhossa hieman eri volyymillä kun huomioi ympäristön; siihen aikaan baarissakin poltettiin ihan pöydissä. Kaikki tuon ajan hajuveteni olivat voimakkaasti tuoksuvia joita en kuitenkaan silloin kokenut yhtä voimakkaiksi kuin mitä ne nyt koen. Hassua... Ehkäpä teoriassasi on todellakin jotain perää.

      Poista
  3. No hei kamoukkaamou, 80-luvun loppu todellakin tuoksui tuolta! Mä asuin silloin Espoossa, ja luokkatoverini oli tuonut omansa ihan Beverly Hillsistä asti. (Se taisi myös tietää ennen kaikkia meitä muita kuka murhasi Laura Palmerin.)

    Yritän pistää paremmaksi, vaikken pysty: omistin viime kesään asti Giorgion Redin. Noin v. -88 se oli mielestäni maailman ihanin ja sensuellein tuoksu. Se ei valitettavasti koskaan tuoksunut ylläni yhtä jumalaiselta kuin kaverini päällä: lukiokavereistani toinen käytti keltaista ja toinen punaista Giorgioa. Sinfonia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuuuhh, todellakin sinfonia! Huhhuh! Nyt jälkeenpäin ajateltuna en kyllä pysty tajuamaan miten opettajat kykenivät tekemään työtään 80-luvulla ja 90-luvun alussa, saati että lukematon määrä tulevaisuuden ihmeitä selvisi noista ajoista hengissä. Kuvitella, että silloin käytettiin ihan arkituoksuina ja päiväsaikaan tällaisia megatuoksuja... ;-D

      Minulta on tulossa arvio tässä jossain vaiheessa toisestakin suunnilleen samoille vuosille ajoittuvasta ihanasta vintagepommista. Stay tuned. ;-)

      Poista
  4. Aivan mahtavan hauska arvio - ja osuva! Piristi mun päivää kovasti, naureskelin ääneen tälle, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, ihanaa kun tykkäsit ja että tekstistäni oli iloa! :-)

      Poista

Hei!
Mukavaa, että piipahdit blogissani! Ilahdun kovasti kommenteista ja niitä saa mielellään kirjoitella myös vanhoihin postauksiin.

Hi!
Nice of you to drop by in my blog! Comments make me very happy. Don't hesitate to comment on my older posts too.