Mineraalimeikit: Lily Lolo

Testailuni mineraalimeikkien parissa jatkuvat. Minusta on kovasti kummallista miten mineraalimeikkipohjat voivatkin olla niin erilaisia ja kuitenkin kaikissa on suunnilleen täsmälleen sama sisällysluettelo. Senkin olen tässä huomannut noita jauheita kasvoilleni sutiessa, että sillä todellakin on väliä millä niitä sutii! Saattaa olla, että joudun tekemään jonkinlaisen uusintakierroksen ainakin joidenkin tuotteiden kanssa voidakseni muodostaa lopullisen mielipiteen niistä.

Tällä kertaa esittelyvuorossa on siis Lily Lolo. Kyseessä on englantilainen firma, joka esitteli mineraalimeikkinsä ensi kertaa vuonna 2005. Tilasin ensiksi muutaman näytteen ja heidän peitesiveltimensä. Meikkipohjanäytteet maksavat Lily Lololla £1.25 (~ 1.45€/0.75g) ja poskipunat sekä peitevärit £0.75 (~ 0.90€/1/4 teelusikallista). Niistä riittää useampaan kokeilukertaan.

Meikkipohjista tilasin samplet sävyissä Blondie, Candy Cane, Warm Peach ja Barely Buff. Tilasin samplen myös viimeistelypuuterista Flawless Silk.

Lisäksi tilaukseen sisältyivät peitevärisamplet sävyissä Blondie, Barely Beige ja Nude sekä vihreä, punaisuutta peittävä Blush Away. Poskipunista halusin kokeilla sävyjä Ooh La La ja Candy Girl.

Meikkipohjasamplet tulevat Lily Lololta pienissä rasioissa mutta ilman siftereitä eli niiden kanssa saa olla aika tarkkana, että ei tule turhaa sotkua ja näyte mene hukkaan. Meikkipohjissa ei ole eri versioita, niitä löytyy vain yhtä laatua. Kuten näkyy, peitevärit ja poskipunat tulevat pienissä minigrip-pusseissa.

Saatuani poskipunanäytteet käsiini olin aluksi kovasti pettynyt Ooh La La-sävyyn. Se oli mielestäni ihan erilainen kuin Lily Lolon sivuilla ja olin silmämääräisesti pussia vilkaistuani sitä mieltä, että se on aivan liian oranssinen ja lämminsävyinen minulle. Candy Girl taas vaikutti lupaavalta, joskin enemmän bileposkipunalta kuin arkikäyttöön sopivalta. Se on näennäisen "väritön" karkkipinkki pinkillä shimmerillä mutta tarpeeksi kerroksia lisäämällä silläkin saa kyllä oikein hyvin väriä poskelle.

Ooh La La osoittautui poskilla oikein nätiksi ja sopivaksi. Ihan pikkuisen sitä vieläkin vierastan mutta se ei iholla ole ollenkaan niin lämmin kuin mitä näytepussi antaa ymmärtää. Sitä myydään mattana mutta siinä on kyllä nätti satiininen kiilto. Väriltään se on valosta riippuen hieman malvahtavan semi lämmin roosa. Kuitenkin minun silmääni selkeästi viileä sävy kokonaisuudeltaan.

Myöhemmin hommasin pari näytettä lisää; Doll Facen, Rosebudin ja Rosy Applen. Doll Face on todella vaalea, minun mielestäni enemmän erittäin kiiltävä highlighter ennemmin kuin poskipuna. Rosebud on kaunis, vanhahtavan roosahko pinkillä shimmerillä ja Rosy Apple on aavistuksen roosahtava, vaalea ruskeahko kultaisella shimmerillä. Ei kuitenkaan erityisen lämmin sävy mielestäni.




Jos kiilto ja shimmer ei ole se omin juttu niin en suositteleLily Lolon shimmerpunia koska ne todellakin ovat sitä. Kyse on siis todellakin shimmeristä, ei mistään glitteristä eli kiiltoa/hohtoa ja "himmerrystä" (onko se edes oikea sana?) poskelle mutta ei yletöntä blingblingiä kuitenkaan. Minä pidän mutta rajoitan varmaan enimmäkseen kuitenkin iltamenoihin ja arkeen riittää mattapunan tuoma vieno satiinisuus.




Lähdin testailemaan meikkipohjasävyjä ensin käteen ja sitten tein puolikkaan kasvoja yhdellä sävyllä ja toisen puolen toisella sävyllä. Mikään tilaamistani näytteistä ei tuntunut oikein istuvan. Blondie oli periaatteessa hyvä mutta se teki kasvoista kuitenkin aavistuksen liian kalpeat. Candy Cane olisi periaatteessa juurikin hyvin lähellä täsmälleen oikeata mutta minulla on kellertäviä pisamia kesän jäljiltä ja ihon huonon kunnon takia se on muutenkin turhan punakka. Warm Peach taas oli selkeästi liian keltainen ja Barely Buff muuten aikas hyvä mutta liian tumma. Meinasin jo pettyneenä luovuttaa kunnes kokeilin sekoittaa sävyjä. Yllättäen paras yhdistelmä tuli Blondiesta ja Barely Buffista. Siitä seurasikin sitten tällaista:

Olin peitevärin osalta päätynyt sävyyn Barely Beige ja viimeistelypuuteri Flawless Silkiin olin erittäin tyytyväinen. Niinpä kun tilasin sekä Blondien että Barely Buffin täysikokoisina, otin myös nuo kaksi ensin mainittua täysikokoisina. Täysikokoinen meikkipohja maksaa £12 (~ 14€) ja sitä on 10g. Peiteaine maksaa £7 (~ 8€) ja rasiassa on 5g.

Ja tässä vielä muistutusta siitä miten karmea allekirjoittaneen testihenkilön iho on lähtötilanteessa ja vieressä naamanpuolikas meikattuna. Valitettavasti valo on hieman erilainen mutta muuten molemmat kuvat on otettu samoilla kameran asetuksilla eikä niitä ole käsitelty kuvankäsittelyohjelmalla.

Pohjustus siis tehty Blondien ja Barely Buffin sekoituksella (suhde noin 2 osaa Blondieta ja 1 osa Barely Buffia). Poskilla Ooh La La, luomilla Everyday Mineralsin Love Letters, ripsissä Sensain 38 ja huulilla ohut kerros Candy Girlia ja Artdecon väritöntä huulikiiltoa.

Tässä vielä kuvat pelkästä meikkipohjasta. Lily Lolo ei peitä kaikkea täydellisesti niin kuin kuvistakin selkeästi näkee. Itseäni se ei haittaa, voin käyttää muita tuotteita sen alla ja päällä niin halutessani ja saada lähes värivirheettömän lopputuloksen. Sitäpaitsi iho näyttää tasaisemmalta vähemmän julmassa valossa, nämä kuvat on otettu kirkkaassa luonnonvalossa.

Voidakseni vaivatta sekoittaa ja käyttää omaa Lily Lolo sekoitustani minun piti hankkia sitten tämä; ohuehko peilirasia jonka voi täyttää haluamallaan meikkipuuterilla. £9 (~ 11€).

Mukana tulee tuollainen pieni puuterivippa, jolla meikkipuuteria pitäisi voida myös levittää. En ole kokeillut, vippa tuntuu imevän itseensä runsaahkosti puuteria ja pihinä ihmisenä levitän sen mieluummin siveltimellä ettei mene turhaan hukkaan hyvää ainetta! ; )

Rasiassa on vipan alla reiät joista puuteria voi annostella. Itse poistin suojamuovin vain neljän reiän päältä koska en halua sitä tulevan liikaa. Olen rasiaan muuten hyvin tyytyväinen mutta sen kanssa on kovasti hankalaa soveltaa normaalia 'pyöritä, kopauta, buffaa'-rutiinia koska systeemissä ei ole irrotettavaa kantta missä puuteria voisi siveltimeen pyöritellä. Peililläkin on ihan muu funktio kuin toimia puuterinpyörityspohjana.

Tilasin noiden täysikokoisten mukana pari samplea lisää, aurinkopuuterit sävyissä Waikiki ja South Beach ja shimmerpuuteri Star Dustin. Ne tulevat samanlaisissa pikku purkeissa kuin meikkipohjanäytteet ja maksavat saman verran.

Waikiki on enemmänkin shimmeri myös kuin varsinainen aurinkopuuteri. Se tekee todella kauniin kultaisen hehkun. South Beachin kanssa joutunen tekemään vielä vähän töitä ennen kuin osaan sanoa pidänkö siitä vaiko enkö. Se on ehkä aavistuksen liian kellervä minun makuuni. Mutta katsotaan, katsotaan. Star Dustia en ole vielä ehtinyt sen paremmin tutkailemaan, siitä myöhemmin lisää.

Lily Lolo sai minusta helposti fanin. Ainakin mitä tulee meikkipohjaan, poskipuniin ja viimeistelypuutereihin. Meikkipohja ei ole täysin mattapintainen mutta ei myöskään mitenkään häiritsevän kiiltäväkään. Jos pientä satiinisuutta haluaa vähemmälle niin aina voi sutia päälle mattapintaisen viimeistelypuuterin. Peittävyyteen olen ihan tyytyväinen. Kuten aikaisemminkin jo totesin, saan muilla tuotteilla paikkailtua sen mikä jää Lily Lololta tekemättä. Lopputulos kokonaisuutena on kuitenkin minulle tärkein ja tämän kanssa olen siihen erittäin tyytyväinen! Tässä vielä kuva joka osoittaa, että sopivassa valaistuksessa pelkkä Lily Lolokin pystyy lähes ihmeisiin! 

Tilasin meikkipohjien kaveriksi myös siveltimen, Super Bufferin; £14 (~ 16€). Se tuli pakattuna sopivan kokoiseen muoviseen "suojapussiin", mikä helpottaa sen ottamista reissuun mukaan. Olen todella tyytyväinen tähän siveltimeen. Se on oikeastaan varrellinen kabuki. Super Buffer on sopivan pehmoinen herkälle iholleni ja se ottaa mielestäni juuri sopivasti puuteria itseensä ja vapauttaa sitä iholle tasaisesti.

Voin lämpimästi ja varauksetta suositella sekä Lily Lolon meikkipuuteripohjaa että Super Buffer sivellintä! Myös heidän peitevärisiveltimensä on hyvä mutta koska minulla on aika paljon peitettävää, levitän peitevärit mieluummin vähän paksummalla siveltimellä. Molemmat siveltimet tuntuvat laadukkailta ja pidän niiden ulkonäöstä sekä tunnusta ja hinta-laatusuhde on kerrassaan loistava. Tulen varmasti hankkimaan sieltä lisää siveltimiä sitten joskus, kun kukkaronnyörit antavat periksi. Mainittakoon vielä, että Lily Lolo tekee siveltimensä ainoastaan synteettisestä karvasta. (Pieni korjaus; yksi luomivärisivellin on luonnonharjaksinen)

Näistä esittelemistäni tuotteista minulla ei ole negatiivista sanottavaa. Olen erittäin tyytyväinen! Meikkipohja tuntuu herkällä ja aika ajoin hyvinkin pintakuivalla ihollani hyvältä ja luonnolliselta eikä se tunnu ärsyttävän jo ärtyneitä ihoalueita eikä lisäävän näppylöitä. Asiakaspalvelusta tulee vielä ekstraplussaa, se on ystävällistä, asiantuntevaa ja nopeaa. Tilauksesta tuotteen saapumiseen on mennyt keskimäärin 4 arkipäivää. Maksun olen suorittanut Visa Electronilla koska en omista luottokortteja. Vaivatonta, helppoa ja nopeaa ja todellakin hintansa väärti!

Syksyn värejä; oranssia!

Rakastan väriä! Ennen en kauheasti pitänyt syksystä jostain syystä mutta silloinkin rakastin syksyn värikkyyttä! Tänäänkin oli taas niin ihana päivä, aurinkoa ja kirpeää syysilmaa, sininen taivas ja luonnon viime hetkien hehkumiset ennen kunnon kylmyyttä ja alkutalven karua harmautta ja märkää mustuutta.

Oranssi ei ole mun väri kuitenkaan. En ole koskaan käyttänyt sen värisiä vaatteita enkä oikeastaan mitään muutakaan. En voisi kuvitella käyttäväni oranssia luomiväriä tai huulipunaa tai poskipunaa joka edes häivähtäisi oranssiin. Minulle oli todella radikaali veto ostaa kesällä Grimasin mattaluomiväri, joka monen mielestä voitaisiin luokitella oranssiin perheeseen (minulle se oli ehkä vähän persikkainen beigenruskea ;-) ).

Törmäsin ohimennen (mulle sitten aina sattuu ja tapahtuu näitä kynsiaiheisia törmäyksiä) Mavalan ihanaakin ihanampaan oranssiin kynsilakkaan  #147 Tangerine. Se sitten yllättäen vei mennessään! Katseltuani puolitoista päivää pelkkää Tangerinea kynsissäni, kokeilin huvikseni nimettömiin jostain (Seppälä?) mukaan tarttunutta erittäin pinkin näköistä Golden Rose-lakkaa ja kynsien kärkiin sipaisin Lumenen Natural Coden glitteriä #16 Go Glittery.

Pinkkiä sivelin siis pari kerrosta Tangerinen päälle. Tykkäsin! Pidin myös vienosti glitterisistä kynsien kärjistä. Olin lisäksi vähän yllättynyt siitäkin, että tuo oranssi lakka sopi niin hyvin ihonsävyyni, joka on kuitenkin pikkipohjainen ja viileä. Tosin Tangerine on aika hempeähkö oranssi pienellä keltaisella vivahteella eli ei mikään älyttömän lämmin sävy.

Pahoitteluni vähän epätarkasta kuvasta taas. ;-( Olen kuvitellut olevani ihan keskiverto kameran käyttelijä (ehkä jopa keskivertoa parempi kuvaaja) mutta tämän blogin myötä olen saanut havaita aiheeseen liittyvien kuvien ottamisen olevan melko haasteellinen juttu.!

Meikistä on vaikea ottaa hyvää kuvaa, se näyttää lähes poikkeuksetta todella pliisulta ja olemattomalta. Ainakin minun meikkini, varsinkin kun suosin aika hentoista ja neutraalia arkena. Kynsikuvia on vaikea saada teräviksi, kamera tarkentelee minne sattuu. Vaikeinta kaikista on saada värit toistumaan oikein. Eli ei tässä auta muu kuin sinnikkäästi vaan treenata!

Rimmel: French Manicure ja Nail Tip Whitener

En ollut koskaan tehnyt ranskalaista manikyyriä enkä oikeastaan ikinä pitänyt sitä mitenkään erityisen kauniina. Henkilökohtaisesti en pidä todella pitkistä kynsistä joihin on tehty ranskalainen manikyyri, en varsinkaan rakennekynsistä. Jotenkin se vain näyttää mun silmääni niin luonnottomalta. Tarkoitus siinä kuitenkin on kai jäljitellä luonnollista...?

No, sattui sitten eräälläkin kauppareissulla silmiin osumaan Rimmelin French Manicure värilliset lakat ja Nail Tip Whitener valkoinen lakka. Mikä lie päähänpisto sai minut ne poimimaan ostoskoriini ja kiikuttamaan kotiin.

Valitsin värilliseksi lakaksi French Manicure #439 Rose Corset. Se on lempeän hempeä vaaleanpunainen ja sopii paremmin minun väritottumuksiini ja ihooni kuin muut tarjolla olleet sävyt (niitä taisi olla kolme erilaista). Nail Tip Whitenerissa on erityinen pieni ja vino sivellin ja se varmaan oli se niitti joka ostoksen sinetöi. Ajattelin, että sillä on varmaankin helppo tehdä se valkoinen yläreuna.

No eihän siinä sitten mitään, illalla ryhdyin väkertämään itselleni ranskalaista manikyyriä. Koskapa en ollut sellaista ennen tehnyt, järkeilin homman omassa päässäni ja sudin ensin tuota ihanaa vaaleanpunaista pari kerrosta ja sitten siirryin valkoisten päiden tekoon. Noh, eihän siitä tullut mitään! En ollut tieotinen, että se valkoinern lakka on paljon tönkömpää kuin muut koskaan kokeilemani lakat ja sen sutiminen tasaisesti ja nätisti ei ollutkaan ihan yksinkertainen juttu.

Päätin turvautua Googleen ja eipä aikaakaan, kun löysin eräältä keskustelupalstalta kivan vinkin. Ensinnäkin ymmärsin sutia ensin tuon valkoisen lakan kynnen kärkiin. Sudin reippaalla kädellä. Sitten kostutin pumpulipuikon kynsilakanpoistoaineeseen ja siistin nätit ja jämptit valkoiset yläreunat. Tämän jälkeen lakkasin muutaman kerroksen värillistä vaaleanpunaista päälle. Vaikka itse sanonkin niin tuli kyllä tosi nätit. Rakastuin ranskalaiseen manikyyriin kertaheitolla!

Onnistuneesta lopputuloksesta kertonee myös erään kosmetologin aito ja avoin ihailu kynsiäni kohtaan. Kävin nimittäin seuraavana päivänä laitattamassa ripsiini permanentin (ensimmäistä kertaa elämässäni) ja jos saapuessani paikalle huomasin kosmetologin vilkuilevan käsiäni. Jossain vaiheessa kesken ripsienkäherrysprojektin hän kehui kynsiäni erityisen kauniiksi. Vähän nolona sitten kiitin ja kerroin tehneeni ranskalaisen manikyyrin ensimmäistä kertaa ikinä ja itse. Ensinnäkin hän luuli kynsiäni rakennekynsiksi ja kun kuuli minun tehneet lakkauksen itse, hänen oli pakko ihan hiplata käsiäni ja katsoa tarkemmin. Myönnän olleeni ilahtunut ja hyvilläni.

Valitettavasti minulla ei nyt ole tähän hätään postata teille yhtään kuvaa oikeasta ranskalaisesta manikyyristä. Lupaan lisätä sellaisen kun taas joskus innostun moisen väkertämään. Mutta tässä kuitenkin kuva pelkällä Rose Corset-sävyllä lakatuista kynsistäni (joissa siis ei ole ranskalaista manikyyriä, nuo karmean kellertävät kynnenpäät ovat ihan omani).

Kyseinen sävy on mielestäni aivan ihana ja sopii minulle justiinsa eikä melkein. Ihoni on viileä ja pinkkisävyinen ja Rose Corset istuu siihen juuri täydellisesti. Olen näihin lakkoihin muuten ihan tyytyväinen mutta minusta valkoinen lakka lähtee säröilemään vähän turhan nopeasti. Kestää se siistinä kuitenkin sen kaksi päivää, että ihan kohtuullisestihan se kai kestää mutta itse suosin lakkoja, jotka pysyvät hyvinä useamman päivän. Vaaleanpunaisen päällyslakan kestossa ei ole moittimista.

Kosteutta käsille

Käteni kuivuvat helposti, en luttaa niitä jatkuvasti vedessä mutta siitä huolimatta ne tuntuvat kuivuvan herkästi, varsinkin kylmän sään aikaan. Kynsinauhani ovat yleensä aina kuivat ja melko usein aika ruman näköiset. En muista rasvata käsiä päivän aikana kuin muutaman kerran, usein en muista/ehdi rasvata niitä kertaakaan ennen kuin illalla. Toki niinä päivinä kun tuntuu, että ihoa kihelmöi ja kiristää jatkuvasti, niin tulee rasvattua myös päivällä koska käsien iho muistuttaa rasvaamisen tarpeesta koko ajan.

En pidä rasvoista jotka jättävät kädet tahmaisiksi koska sitten ei voi koskea mihinkään, rasvaiset sormenjäljet eivät miellytä varmaan kenenkään silmää. En raaski ostaa kovin kalliita rasvoja, koska niitä kuluu välillä urakalla. Öisin saatan rasvata kädet niin, että niissä on todella paksulti rasvaa ja vedän puuvillahanskat käsiin. Silti käsien iho on erityisesti kämmenissä ja kynsien ympärillä aina parhaimmillaankin kuivakka. Öisin voin käyttää myös niitä tahmarasvoja koska silloin voin vetäistä nuo hanskat käteen.

Silmiini osui Tokmannilla söpö vaaleanpunasävyinen Natusanin käsirasva. Hintaakaan ei ollut kuin vajaa 3€, joten nappasin sen hyllystä mukaani. Olen käsirasvojen suurkuluttaja ja toistaiseksi en ole vielä löytänyt Sitä Oikeaa. Monta hyvää kylläkin.

Pidin Natusanin 24hour moisture hand cream käsivoiteesta, se on pehmoisen tuntuista käsissä, koostumus on mukavan kermaisa, ei mitään lirua. Voide jättää ihon pehmeän tuntuiseksi ja helpottaa kuivaa tunnetta iholla. Iho tuntuu tasaisemmalta. Voide imeytyy suht nopeasti kunhan malttaa olla hölväämättä isoja määriä. 

Ainoa miinus tulee tuoksusta. Se ei ole epämiellyttävä sinänsä mutta minun nenääni tuoksu tuntuu turhan voimakkaalta ja keinotekoiselta sekä jollain tapaa halvalta. Kokonaisuudessaan kuitenkin selkeästi positiivinen kokemus ja tätä tulen varmasti ostamaan jatkossakin tähän koneen nurkille hyllylle notkumaan.

Toinen purtilo joka tällä hetkellä notkuu hyllyllä tuossa käden ulottuvilla on saksalaisen Apo-rot nettiapteekin oma rasva, Hand Pflegecreme mit Hyaluron. Ostin sen ihan silkasta hetken mielijohteesta, hintaa oli 2.99€. 

Koostumus on emulsiomaisempi kuin Natusanin voiteessa ja helposti tulee ruutattua enemmän käteen kuin oli tarkoitus. Voide ei ole tuoksuton mutta tuoksu on suht miellyttävä eikä ollenkaan niin voimakas kuin Natusanin voiteessa. Se imeytyy suht nopsasti käsiin ja jättää ne pehmoisen tuntuisiksi. Ihan miellyttävä tuttavuus tämäkin!

Molemmat voiteet ovat kivoja päivävoiteita hyvän imeytyvyytensä ansiosta ja näillä on miellyttävä rasvailla käsiään pitkin päivää (jos muistaa). Kolmantena kaverina näillä on tuossa hyllynreunalla Erisanin Hoitava käsivoide, josta jo olenkin muutaman sanansen sanonut aiemmin.

Saa mielihyvin vinkata jos tulee mieleen joku omasta mielestä erityisen hyvä käsirasva, olen kroonisesti sellaisen tarpeessa! Ja edelleen vailla Sitä Oikeaa.

Mineraalimeikit: Everyday Mineralsin luomivärit Love Letters ja Wish You Were Here

Tilasin näytteet Everyday Mineralsin mineraalimeikkipohjista ja samalla otin pari muutakin tuotetta samoilla postikuluilla. Heidän sivuillaan on aina jokin tuote viikon tuotteena jonka saa tarjoushinnalla ja lisäksi on joku tuote jonka saa ilmaiseksi kirjoittamalla kerrottu koodi tilauslomakkeelle sille varattuun kohtaan. Myös  25$ ylittäviin tilauksiin saa ilmaislahjuksen annetulla koodilla. Meikkipohjanäytteitä saa aina yhden setin ilmaiseksi jokaisen tilauksen yhteydessä niin halutessaan.

Valitsin "ilmaistuotteeksi" roller-luomivärin Love Letters ja koska ihastuin luomiväriin Wish You Were Here tilasin siitä niin ikään roller-version. EM:n sivuilla noita roller-putkiloita kutsutaan matkaversioiksi. Kehuvat tosi käteviksi niitä.

 Vasemmalla kuva ilman salamaa ja oikealla salaman kanssa. Kuvissa vasemmalla on Love Letters ja oikealla Wish You Were Here. Jälkimmäisen tiputin lavuaariin ihmetellessäni sen sisältöä ilman sitä pallojuttua eli putkilo oli auki ja osa jauheesta tietysti levisi sinne lavuaariin (ja vähän mun villatakillekin missä sitä on edelleen läikkä, hyvin hankalaa saada muuten pois. Onneksi oli ihan vaan "kotivillatakki"). Love Letters on aika lailla juurikin sellainen kuin mitä odotinkin sen olevan mutta Wish You Were Here oli karvas pettymys.

Tässä vielä yksi kuva, missä tuo WYWH näyttää suht todellisen väriseltä (ainakin minun monitoriltani pällisteltynä). Everyday Mineralsin sivuilla oleva esimerkkikuva kyseisestä väristä näyttää tältä:

 Ja värin kuvaus on seuraavanlainen: "An intricate cluster of fuchsia sparkle, woven together like a band of gems". Eihän siinä mitään, putkilo ja sen sisältö ei vielä näyttänyt siltä mitä olin odottanut mutta toiveikkaana ajattelin, että jospa se sitten iholla kuitenkin näyttäisi kimaltelevalta fuksialta tai jotain.

Pahoitteluni todella huonojen swatch-kuvien johdosta. Vasemmalla ilman salamaa, keskellä salaman kanssa ja oikealla auringonvalossa kuvattu. Ylärivissä Love Letters ja alarivissä WYWH. Molemmista vasemmanpuoleinen siveltimellä iholle laapittu ja oikealla suoraan roller-putkilosta iholle pyöritelty. WYWH näytti minun ihollani lähinnä punaisenruskealta. Kun sitä laittoi runsaasti suoraan sormella iholle (tätä pääsin näppärästi kokeilemaan lennätettyäni osan jauheesta sinne lavuaariin) niin väri oli tosi nätti ja kauniisti kimalteleva tumma purppura. Mutta eihän sellaista puuteriköntsää voi luomelle jättää, se varisee ja sotkee. Toistaiseksi en ole löytänyt tapaa jolla saisin tuon luomivärin levitettyä niin, että se olisi siisti ja näyttäisi miltä sen haluaisin ja odotan näyttävän. ;-(

Kun pyöritteli suoraan sillä rollerilla iholle sai intensiivisen ja värikylläisen tuloksen. Valitettavasti se kuitenkin muuttuu samanlaiseksi kuin siveltimellä levitetty, kun sitä alkaa siveltimellä parannella. Suoraan rollerilla ei todellakaan saa tehtyä kunnollista ja siistiä meikkiä.

Rollerball-systeemi on toki hirmu kätevä matkalle mukaan ja miksei kotonakin, ainakaan se ei sotke eikä sitä vahingossa levittele ympäriinsä (kunhan muistaa olla irrottamatta sitä pallo-osaa). Toisaalta sillä on hankala saada aikaan kovin intensiivistä meikkiä ja minun kokemukseni ja mielipiteeni mukaan tuo roller-systeemi ei todellakaan toimi jos tarkoitus on pyöritellä sillä luomiväri luomiin.

Kun testasin sitä käteen niin pallo jätti keskikohdan vaaleammaksi ja teki tummemman renkaan sen ympärille. Pallo ei todellakaan jaa väriä tasaisesti. Kun yrittää saada väriä siveltimeen suoraan pallosta niin saa melko lailla hinkuttaa ennen kuin siveltimessä on tarpeeksi väriä. Ainakaan noilla väreillä kokeiltuna homma ei mielestäni toimi ja sanoisin, että rollerball on susi.Voihan se toki toimia jollain muilla väreillä.


Hankin vihreän peitevärin myös tuolla rollerball-systeemillä ja sen kanssa siitä on jotain iloakin, väriä on helppo pyöritellä kasvoille. Tosin voisin kuvitella, että jos peitettävät jutut ovat jotain tosi pieniä niin silloin rollerball ei ole senkään kanssa välttämättä toimivin vaihtoehto.

Onko joku kokeillut näitä Everyday Mineralsin Travel-versioita luomiväreistä ja miten on toiminut? Kiinnostaisi kuulla toistenkin kokemuksista. Vaikka itse en tämän toistaiseksi hyvin suppean kokeilun jälkeen innostunutkaan muusta kuin tuosta matkalle oton helppoudesta, niin en silti heitä vielä kokonaan kirvestä kaivoon. Joskus jos on sopiva rahatilanne niin saatan testailla uudestaan jollain muilla väreillä.

Mohn suosittelee: Hopealukki

Tähän väliin on pakko laittaa pieni suositus syvien huokailujen ja haikailujen kera. Törmäsin aivan ihaniin koruihin, suomalainen korusepätär Päivi Hakkarainen valmistaa kerrassaan ihastuttavia ja hauskoja koruja; Hopealukki.

 Hopealukilla on myös verkkokauppa ja koruja voi ostaa siis mistä päin Suomea tahansa. Kannattaa käydä tutustumassa! Itse olisin riemusta kiljuen ostamassa tuolta lähestulkoon kaiken mahdollisen mikä irti lähtee mutta koskapa viime viikonlopun Loton jättipotti ei sitten kosahtanut meikäläisen kohdalle, niin täytyy tyytyä pyyhkimään monitorista kuolaroiskeet säännöllisin väliajoin. Koruilla on toki hintaa mutta ei mielestäni mitenkään kohtuuttomasti. Käsityö on aina käsityötä ja varsinkin kun se on laadukasta siitä maksaa ihan mielellään.

Suosittelen kurkkaamaan ainakin hassunhauskoja vessapaperirullakorviksia ja Hummailu-kaulakorua, mutta ihan yhtä lailla voisin suositella kaikkea muutakin mitä sivuilta löytyy! Jos tykkäisin kärpäsistä niin alkaisin jo hulluna säästämään!! Monissa koruissa tuolla on joku pieni hauska jippo ja muutenkin ne kutittelevat ainakin minun huumoriani ihanasti. Mohn suosittelee erittäin lämpimästi! *leima*

Mineraalimeikit: Essentia Naturale

Päätinkin tehdä näistä ihan omat postaukset. Todennäköisesti teen sitten vielä lopuksi jonkinlaisen yhteenvedon kunhan olen saanut kokeiluni kokeiltua. Aloitan siis Essentia Naturalesta.

Essentia Naturalen kotisivuilla ei varsinaisesti kerrota valmistetaanko sivuilla myytävät mineraalimeikit Suomessa ja kuka ne valmistaa. Merkin omistaa PV-Ceuticals Oy, josta ei ainakaan Google osannut sanoa oikeastaan mitään. Kotisivuilta löytyy postilokero-osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

Heidän valikoimiinsa kuuluu mineraalimeikkipohjat, poskipunat, luomivärit, primer-puuteri ja viimeistelypuuteri, huulikiillot, rajauskynät (joskin ovat tämän kirjoittamisen hetkellä poistumassa valikoimasta) sekä Provida Organics ihonhoitosarja. Lisäksi löytyy joukko meikkisiveltimiä. Itse tilasin mineraalimeikkipohjan, peitevärin, primer- ja viimeistelypuuterin sekä kaksi rajauskynää (meikäläisessä kun on tuota Sulo Vilenin vikaa eli kun halvalla sai!). Provida Organics ihonhoitosarja vaikuttaa tutustumisen arvoiselta, siihen täytynee joskus myöhemmin vielä palata.

Peiteväri, tässä tapauksessa väri on Light, on pakattu pieneen neliskulmaiseen purkkiin, se maksaa normaalisti 14.90€, kirjoittamisen hetkellä tarjouksessa 9.90€. Minulla on tapana irrottaa puuterimaisista tuotteista vain osa muovisesta suojakalvosta ettei tuotetta hulahtele miten sattuu ulos. Tässä riittää hyvin kun vapauttaa kolmesta reiästä yhden.

Mielestäni tuote on suht hintavaa, koska purkissa on ainoastaan 2 g tuotetta. Toki se on riittoisaa mutta silti hinta ja määrä eivät tässä oikein tunnu olevan järkevässä suhteessa toisiinsa nähden. Peitevärin purkki on tehty antamaan vaikutelma, kuin se olisi isompi kuin onkaan. Tuotepakkausten pohjatarrasta käy ilmi, että PV-Ceuticals on tuotteiden valmistuttaja mutta niistä ei käy ilmi missä ne on tehty.

Vasemmalla viimeistelypuuteri Veil Light ja oikealla Primer eli pohjustuspuuteri, hintaa primerilla 14.90€/8g (kirjoittamisen hetkellä tarjouksessa 9.90€) ja Veililla 11.90€/6g (kirjoittammisen hetkellä tarjouksessa 8.90€). Molemmat ovat todella hienojakoisia ja silkkisiä. Itse ostin Veil Lightin mutta minulle olisi varmaankin sopinut yhtä hyvin, ellei paremminkin, myös aavistuksen tummempi sävy Veil Medium.

Suojamuovia oli hankala poistaa niin, että olisin saanut vapautettua vain muutaman reiän, joten nyt ei purkkeja parane kovasti heitellä koska puuteria tulee helposti melko runsaasti välikannen alta. Ei sillä että minulla olisi tapana jonglöörata meikkituotteillani.

Tilasin itselleni alunperin pohjustuspuutereista vaaleimman sävyn, Silky Way Fair (vasemmalla) mutta se osoittautui liian vaaleaksi. Tilasin sitten seuraavaksi toisiksi vaaleimman sävyn sille kaveriksi, Silky Way Lightin (oikealla), mutta se osoittautui puolestaan ihan aavistuksen liian kellerväksi. Ei tosin niin paljoa ettenkö sitä pystyisi käyttämään. Päätin kuitenkin kokeilla sekoittaa noita kahta ja olin melko tyytyväinen lopputulokseen. Minun tarvinnee vielä tehdä pari kokeilua saadakseni selville onko 1:1 paras sekoitussuhde vai olisivatko toisenlaiset suhteet paremmin ihooni uppoavia.

Normaalihinta meikkipohjille on 18.90€/8g mutta omani ostin kirjoittamisen hetkellä olevalla tarjoushinnalla 14.90€. Halusin myös kokeilla heidän peitevärisivellintään (lähinnä OSTOLAKOSSA blogin Virven suositusten innoittamana) joten tilaa päräytin myös sen. Koska olen enemmän ja vähemmän hulluna siveltimiin ja sitä mieltä, että meikkisiveltimiä ei voi koskaan olla liikaa, ostin myös Deluxe Bufferin, joka on siis litteäpäinen bufferisivellin (siveltimen varressa tosin lukee Flat Bronzer).

Deluxe Buffer on ihanan iso ja jämäkkä kädessä, joskaan itselleni pitkästä varresta ei varsinaisesti ole suorituksen kannalta oleellista hyötyä. Vaan ei se haittaakaan ja tykkään sen tunnusta kädessä. Soopelin karvaiset harjakset ovat suhteellisen pehmeät, joskin minun herkkä hipiäni alkaa vienosti protestoimaan jos oikein antaumuksella sitä Deluxe Bufferilla hinkkaan. Olen kuitenkin tyytyväinen ostokseen, sivellin  maksoi tarjouksessa 10.90€ (normaalisti 14.90€) ja sillä hinnalla se lunastaa paikkansa oikein mainiosti. Olen tyytyväinen myös siveltimen aikaansaamaan jälkeen.

Peitevärisivellin on sopivan kokoinen, sopivan jämäkkä mutta kuitenkin myös sopivan siloinen ja tuntuu iholla miellyttävältä. Sillä on näppärä levittää peiteväriä erityisesti silmänalusiholle. Henkilökohtaisesti tykkään hinkuttaa peiteväriä muille kasvojen alueille vähän pörhömmällä siveltimellä jota voi vähän pyöritellä samalla. Tämä sivellin toimii parhaiten lappeella työskenneltäessä. Hinta oli kohtuullinen, normaalisti 11.90€ ja nyt tarjouksessa 9.90€.

Ihoni kunto ei edelleenkään ole kovin kummoinen, joten en luultavasti ole paras saati myyvin henkilö esittelemään miltä Essentia Naturalen mineraalimeikkipohja näyttää iholla mutta tässä nyt kuitenkin jokunen kuva aiheesta:

Valitettavasti ennen-kuvia ei nyt ole tarjolla mutta ihoni on vain aavistuksen paremmassa kunnossa näissä kuvissa, kuin edellisen postauksen ennen-kuvissa. Käytin pohjalla Primer-puuteria ja peiteväriä. Varsinaista meikkpuuteria tuli sudittua - taas kerran, ehkä minäkin vielä joskus opin - vähän liikaa mutta toisaalta halusin saada mahdollisimman peittävän lopputuloksen. Tässä kuvattuna vähän viileämässä ja suoremmassa luonnonvalossa:

Yllä olevasta kuvasta erottuu selkeästi paranemassa olevia arpia ja kuivumassa olevia näppylöitä. Minulla on myös pisamia kuten näkynee ja ne eivät Essentia Naturalella peity. Tosin en haluaisikaan niitä kokonaan peittää, että sikäli tuote sopii minulle sen puolesta oikein hyvin. Ihoni on erittäin pintakuivahko tällä hetkellä ja siksipä en tällä kertaa laittanut viimeistelypuuteria. Olen sitä kuitenkin kokeillut jo muutaman kerran aikaisemmin ja pidän siitä. Sillä saa mukavan loppusilauksen tehtyä ja tulee ihanan huoliteltu olo. Se on koostumukseltaan erittäin kevyttä ja silkkistä mistä pidän kovasti.

Ihoni pinta näyttää melko puuteriselta ja täydeltä mutta se ei johdu suoranaisesti tuotteesta vaan kuten sanoin, minä taas liioittelin puuterikerrosten kanssa. Mielestäni Essentia Naturalella tehty meikkipohja on on mattainen, kevyt ja luonnollinen (tai siis olisi jos olisin osannut lopettaa kerrostamisen ajoissa) ja sen peittävyyteen olen suhteellisen tyytyväinen. Tai pitäisi kai olla erittäin tyytyväinen siihen nähden mikä on ihoni kunto. Näin lyhyellä käytöllä ja tämän hetken ihon kunnolla sanoisin, että tuote on minulle juuri nyt ehkä vähän turhan kuivakka. Pysyvyys on mielestäni erinomaisen hyvä, en tosin ole kuin ollut eli varsinaista rasitustestiä en siis ole tehnyt. Kaikenkaikkiaan olen tuotteeseen tyytyväinen.

Essentia Naturalen värivalikoima on mielestäni melko suppea ja esimerkiksi itselleni ei mikään heidän valmiista meikkipohjistaan ole minun iholleni juuri se oikea. Nyt kun katselen noita kuvia niin tuntuu, että se 1:1 sekoitus noista kahdesta vaaleimmasta ei sekään ole ihan nappiosuma. Askartelemaanpaskartelemaan siis oikeata sävyä....

Unohdin vallan kehua palvelua, eli tilaukseni on toimitettu todella nopeasti, siinä ei kauaa nokka tuhissut kun postilaatikko jo kolisi!

J.k. Näköjään noita samoja siveltimiä saa (aika paljon) halvemmalla Coastal Scents-nimisestä Floridalaisesta puljusta, jos haluaa tilata ulkomailta.