Lääkekaappikosmetiikkaa eli Aspirinkuorinta

Törmäsin netissä pyöriessäni ilmiöön nimeltä aspiriinikuorinta. Se liittyy läheisesti siihen tosiseikkaan, että salisyylihappo on laajalti ihonhoidossa käytetty, tehokkaaksi ja toimivaksi todettu ainesosa. Ensimmäiseksi taisin lukea aiheesta Terhenin Sensaisti blogista. ja sitten jotakin kautta päädyin etsimään tietoa Freemanin Pineapple Enzyme Maskista ja google johdatteli minut Nekun Lazy Dynamite blogiin tähän postaukseen.

Olin valmis kokeilemaan kaikkea mahdollista, koska ihoni oli todella ikävässä kunnossa. Enkä tiedä miksi. Iän mukanaan tuomia muutoksia ehkä, hormonien tekosia, vähemmän terveelliset elämäntavat, stressi...onhan noita syitä ja selityksiä. Oli syy mikä tahansa, halusin ihoni jälleen kuntoon ja normaaliksi. Niinpä innostuin minäkin tästä ilmiöstä nimeltään aspiriinikuorinta.

Salisyylihappo ja asetyylisalisyylihappo

Kyseiset kaksi ainetta eivät ole sama asia. Ne ovat keskenään kemiallisesti samankaltaisia mutta eivät samanlaisia. Salisyylihapon kemiallinen kaava on C₇H₆O₃ ja asetyylisalisyylihapon C₉H₈O_4.

Salisyylihappo esiintyy luonnossa pajun kuoressa, pajuahan käytettiin jo ammoisina aikoina tuomaan helpotusta kuumeeseen ja särkyyn. Sitä alettiin valmistaa myöhemmin syneettisesti mutta sillä oli ikäviä sivuvaikutuksia joten sen käyttö ei ollut kovin laajamittaista. Asetyylisalisyylihappo on salisyylihapon synteettinen johdannainen ja se syntyi ensimmäisen kerran vuonna 1853. Vasta vuonna 1899 oltiin siinä pisteessä, että Bayer laski markkinoille Aspirin-nimisen särkylääkkeen.

Salisyylihappoa käytetään vaikuttavana aineena myös muissa lääkkeissä mutta niissä on Aspiriniin verrattuna enemmän ns. apuaineita. Aspirin sisältää asetyylisalisyylihapon lisäksi vain selluloosajauhetta ja maissitärkkelystä.

Aspirinkuorinta

Olin jo valmiiksi innostunut Freemanin ananasnaamiosta ja Nekun postaus vain lisäsi kiinnostustani. Niinpä sitten hommasin sen hyppysiini ja kokeilin aspiriini+ananaskuorintaa Nekun ohjeilla. Olen kärsimätön luonne ja kyllästyn helposti. Niinpä kun mitään mullistavaa ei alkanut tapahtua tuolla yhdistelmällä aloin horjua päätöksessäni jaksaa testata komboa kunnolla ja pitkään.

En muistaakseni jaksanut tehdä kuorintaa kovin kuurimaisesti ja taisi ihokin siitä aluksi tykätä vähän huonoa koska se oli todellakin paikka paikoin aika tulehtunut eikä kuorinta rikkinäiselle iholle ole kaiketi järin hyväksi. Ei sillä että olisin pahimpia kohtia varsinaisesti kuorinut missään vaiheessa, kunhan varovasti taputtelin ainetta iholle ja pesin sitten vedellä pois.

Levittäessäni kasvoille ensin Aspirin-tahnan ja perään ananaskuorinnan jälkimmäinen muuttui kovin nestemäiseksi. Se oli siis senkin takia pestävä heti pois. Ryhdyin vaihtelun vuoksi tekemään niin, että levitin ananasnaamion ensin kasvoille ja annoin sen vaikuttaa ohjeidensa mukaisen ajan. Sen jälkeen vasta hieroin aspirinin kasvoihin ja huuhtelin sitten hetken päästä kaiken pois.

Sitten sain käsiini The All Natural Facen aivan ihanan mansikka- ja kookosmaitokasvopesun. Se ei kaiketi ole varsinaisesti naamio eikä kuorinta. En usko sen myöskään toimivan esimerkiksi meikattujen kasvojen puhdistajana. Itse käytän sitä naamion tapaan eli sekoitan sopivan määrän jauhetta sopivaan määrään vettä ja levitän puhtaille kasvoille ja annan vaikuttaa tarpeelliseksi katsomani ajan ja pesen sitten pois. Rakastan tätä tuotetta, aivan ihana ja tekee ihostakin aivan ihanan!!

Keksin myös toisen tavan saada tabletti käyttöön, kuin ensin vedellä liuottamisen. Laitan tabletin pienelle lautaselle ja murskaan sen varovaisesti lusikan pohjalla hienoksi jauhoksi.

Jossain vaiheessa mieleeni tuli sekoittaa aspiriinijauhe ja mansikkakasvopesu keskenään. No, tuumasta toimeen ja kokkailemaan! Kuvissa on hieman turhan vähän tuota mansikka-kookosjauhetta, sitä olisi saanut olla vähän enemmän. No, kun olen saanut jauhot sekaisin lisään joukkoon sopivasti vettä. Tuossa vikassa kuvassa sitä on lisättynä vähän liikaa eli seoksesta tuli tuolla kertaa pikkuisen turhan litkuista.

 

Sitten laapin seoksen sormin kasvoilleni ja annan sen vaikuttaa ennalta määräämättömän ajan. Olen yleensä hetken aikaa koneella ja annan seoksen kuivahtaa kasvoille. Sitten käyn pesemässä sen pois ja samalla hieron kasvoja saadakseni myös kuorintaefektin.

Tuo mansikkasörsseli ei ole mitenkään erityisen näkyvää kuten kuvasta huomaa, aspirinjauhe sen sijaan erottuu paremmin (huulipuna siksi, että testasin samaan aikaan yhtä TANF:in huulipunasamplea =) ). Mansikkakasvopesu on siis kookosmaitojauhetta ja kuivattua mansikkaa ja kuvassakin leuassa näkyvä punainen juttu on juurikin vähän isompi mansikan palanen. Jauhe tuoksuu minun nenääni pyörryttävän ihanalle ja rakastuin siihen päätäpahkaa ja halusin käyttää sitä innokkaasti päivittäin aika pitkäänkin. Mielestäni jo pelkkä mansikkakasvopesu teki todella hyvää iholleni.

Mene ja tiedä mikä lopulta vaikutti eniten. Samoihin aikoihin, kun aloitin käyttämään näitä kaikkia aineksia minulla helpotti elämässäni eräs erittäin suurta stressiä aiheuttanut asia ja saattaahan se olla, että kasvojeni järkyttävä ja koko ajan paheneva näppylä- ja tulehdusreaktio oli osittain suuren stressin syytä. Oli syy mikä tahansa aion jatkossakin käyttää aspirinkuorintaa säännöllisen epäsäännöllisesti. Ihoni on tällä hetkellä erinomaisen hyvässä kunnossa verrattuna viime vuoden loppuun. Ikäviä punaisia arpiahan siitä jäi muistoksi mutta mieluummin niin kuin edelleen näppyläinen ja tulehtunut iho!

Kokeilin muuten jonkin aikaa sellaistakin, että liuotin pari aspirinia kasvoveteen ja pyyhin kasvojani sitten sillä päivittäin jossain välissä. Lisäksi aina joskus murskaan aspirinin kanssa yhden kofeiinitabletin tuomaan lisäpiristystä iholle. Minulla ei nyt ole tähän valitettavasti tarjota teille näppyläistä kuvaa ja tämän hetken ei-näppyläistä kuvaa.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan noita TANFin kasvopesuja. Niitä on useampia erilaisia, itse olen kokeillut mansikkaa, sitruunaa sekä mangoa. Pidän kaikista, joskin mansikka on aivan ehdoton suosikkini!

The All Natural Face: Vegan Lipstick in Poppy

Short summary in English at the end of this post

Tilasin The All Natural Facesta mm. meikkipohjanäytteitä ja mukana tuli näyte luonnonmukaisesta huulipunasta sävyssä Poppy. Huulipunan INCI näyttää tältä: all natural goodness and love, sweet almond oil, castor oil, coconut oil, candelillia wax, mica and oxides (lainattu TANF:in sivulta). Aika kivalta siis. Itse näyte tuli tällaisessa pikkuruisessa, litteässä muovirasiassa:

Alkuunsa kikkare näytti melkoisen epämääräiseltä, rusehtavalta ja kuivakalta ja...no, jääköön sanomatta mikä siitä ensimmäisenä tuli mieleen. ;) Ensikokeilun jälkeen jäi punasta mieleen seuraavia mielikuvia: kuivakka, pigmenttinen, pysyvä, mattainen, vintage, rusehtava.

Toisen kokeilun jälkeen päällimäisiä mielikuvia olivat: vintage, oranssihtava, vintage, 40-luku, vintage, vintage...jne. ;) Minulla ei ole tarpeeksi faktatietoa osatakseni kertoa mitä tarkoittaa vintage-puna oikeasti ja voiko sellaisesta käsitteestä edes puhua. Minulle henk.koht. vintage on lähinnä 40- ja 50-luvun aikaisia juttuja mutta oikeastihan vintage voi tarkoittaa myös muita vuosikymmeniä, ei vain noita kahta. Pointti siis oli, että jostain syystä minulle tuli tästä väristä hyvin voimakkaasti 40-luku mieleen.

Harmi kyllä, tämä väri ei ole minun värini, se on vähän liian lämmin sävyltään ollakseni sinut sen kanssa. Ikävää sinänsä, koska tykästyin väriin todella paljon! En valitettavasti muistanut ottaa swatch kuvaa kädenselkään sipaistuna. Valitettavasti siksi, että väriä on niin hankala vangita kameralla oikein.

Yllä olevat kuvat kuvattu päivänvalossa (no, siinä harmaassa valontapaisessa mitä ikkunan toiselta puolelta nippa nappa sisätiloihin asti tihkuu). En käyttänyt pohjustusta enkä rajauskynää (ellei sitä lasketa, että ihan vähän vetäisin valmiiksi punattujen huulien reunoja tasoittamaan niitä) ja lisäsin punan siveltimellä (obviously, olisi voinut olla aika ikävän näköinen lopputulos jos olisin vedellyt tuota pientä muovirasiaa pitkin poikin huulillani). Väri näyttää mielestäni kuvissa punaisemmalta kuin todellisuudessa, tosin itse katselin sitä enimmäkseen sähkövalossa peilin edessä, että tiedä sitten... Tässä vielä sähkövalossa kuvattuna:

En sanoisi näidenkään olevan värinsä puolesta ihan todenmukaisia, nämä ovat sitten taas liian oranssiin kallellaan.

Kolmannen kokeilukerran jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että Poppy on suht crememäinen vaikka se aluksi antoikin kovin kuivakan kuvan itsestään. En tiedä miltä puna tuntuu huulipuikossa, näin siveltimellä lisättynä se vaikuttaa suht pehmeältä ja helposti levittyvältä. Väri on peittävä ja melko pigmenttinen mutta huulet kannattaa pehmittää ja kuoria hyvin ennen lisäämistä. Todennäköisesti kuivat huulet saa tällä näyttämään melko kamalilta ja jos huulissa on yhtään kuollutta ihosolukkoa, se kyllä korostuu tämän punan kanssa. Aluksi puna näyttää vähän kiiltävältä, satiinimaiselta mutta sanoisin sitä kuitenkin melko mataksi huulipunaksi. Varsinkin hetken päästä lisäämisestä se on jo ihan selkeästi mattamainen.

Huulipuna vaikuttaa kestävältä ja se pysyy kivasti huulilla eikä lähde seikkailemaan. Voisin kuvitella, että tämä sopisi hyvin myös antamaan vain vähän väriä huulille jonkun kivan huulikiillon alla. Joissakin kuvissa näytti siltä, kuin väriä olisi vähän epätasaisesti huulilla mutta sitä en huomannut lainkaan peilistä huulia ihaillessani, ainoastaan vasta kuvia katsoessani.

Voisin kuvitella käyttäväni tätä huulipunaa mutta toisen värisenä. Mieleni tekisi kokeilla Deep Winea tai Sweet Winea, ehkä mieluummin  kuitenkin ensin manittua koska pidän enemmän mattaisista väreistä. Ehkäpä joku päivä vielä kokeilenkin. Ei tämä mikään tajuntaa räjäyttävä ollut mutta ihan kiva kuitenkin, todellakin siellä positiivisen puolella. Lisäksi INCIn luonnonmukaisuus on iso plussa.

Shortly in English: I ordered some mineral foundation samples from The All Natural Face and I received a free sample of Vegan Lipstick in Poppy. After my first try I was left with images like dryish, pigmented, durable, matt, vintage, brownish. After my second try I was left with images like vintage, orange like, vintage, 40's, vintage, vintage...etc.

I have no idea what vintage like lipstick means or is there such a concept at all but for some reason this colour made me think vintage. Now to me vntage is mostly 40's and 50's style but of course vintage actually is more than just those two decades. I don't know why, but Poppy gave me a strong 40's feeling.

Too bad this colour isn't for me. It is a bit too warm to my liking so I don't feel very comfortable wearing it. Which is too bad because I actually like the colour, it just doesn't suit me. ;-( The first three pictures were taken in natural light (well, we haven't seen the sun in weeks and the light is very dull grayish and cold light) and the next two were taken in electric light. Neither of them is actually repeating the colour like it is IRL, it is not that red as the first pictures show and not that orange as the second set shows.

After my third try I would say that the lipstick is creamy, although it felt quite dry when I first tried it on. Of course I had to apply it with a brush and it felt pretty soft and it was easy to apply. It has pretty nice coverage and it is nicely pigmented. At first it looks a bit shiny, satin like, but after a while it looks matt. You should moisturise and exfoliate your lips before applying; Poppy seems to enhance dryness and dead skin cells. It has a nice staying power and it stays put.

I can imagine myself using this, but in some other colour. Deep Wine or Sweet Wine might be nice to try out, I would probably like the first one more, since I like matt lipsticks. This wasn't any mind blowing experience but it really was a positive one. Big plus comes from the natural ingrediences: all natural goodness and love, sweet almond oil, castor oil, coconut oil, candelillia wax, mica and oxides (taken from the TANF-web page).