Tuoksuhaaste; Giorgio, Giorgio Beverly Hills for Women (vintage)

Minun tuoksuhaasteeni etenee kovin hitaasti mutta näillä nyt mennään. Taidan puuhastella tämän haasteen parissa vielä joulukuussakin. ;-) Tämäkin on tavallaan taas huijausta koska kyseessä on vintage-versio. En ole tuoksutellut nykyisin myytävää versiota enkä osaa sanoa tuoksuuko se jotenkin erilaiselta kuin alkuperäinen Beverly Hills. Omani on hankittu joskus 80-luvun loppupuolella.

Giorgio Beverly Hills löytyy siis minulta ihan omasta takaa. Se oli noin parikymppisen minäni yksi lempparibaarituoksu. Jep, luit ihan oikein, parikymppinen Mohn lotrasi tätä tuoksua antaumuksella lähtiessään tyttöjen kanssa viihteelle. En voi kuin toivoa, että kukaan viaton sivullinen ei joutunut takiani sairaalahoitoon tai muuta yhtä ikävää.

Ei sillä, että tuoksu olisi mielestäni varsinaisesti huono tai karmea tms. mutta se on erittäin intensiivinen ja voimakas. Beverly Hills tuotiin markkinoille 80-luvun alussa ja se on ajalleen tyypillisesti runsas ja mahtipontinen, kunnon olkatoppauksilla varustettu Elämys. Se myös jakoi ihmisiä tehokkaasti kahteen leiriin, joko siitä tykkäsi tai sitä vihasi.

Tuoksun luoja Bob Aliano on sittemmin tehnyt tuoksuja ymmärtääkseni lähinnä BOSS:ille (Hugo ja jokunen Hugon variaatio). Tiedä sitten mitä siitäkin ajatella. Ehkä ei pidä ajatella ollenkaan. ;)

Beverly Hillsin alkunuotit koostuvat aprikoosista, bergamotista, appelsiinin kukasta ja persikasta. Keskivaiheilla hallitsevat keikarinkukka (gardenia), jasmiini, orkidea, ruusu, tuberoosa ja ylang-ylang. Pohjatuoksu tarjoilee meripihkaa, valkohankijäkälää (oakmoss), kamomillaa, vaniljaa, myskiä, patsulia, seetriä ja santelipuuta.

Fragrantican mukaan Giorgio Beverly Hills edusti 80-luvulla ylellisyyden symbolia. Sen väitetään olleen tuolloin epätoivottu vieras ravintoloissa intensiteettinsä takia. Mitä en yhtään ihmettelisi, pari kolme tältä tuoksuvaa naista samassa ravintolassa saattaisi viedä kenen tahansa ruokahalun. Tai lähinnä kai kyvyn ruokailla. Tässä tuoksussa on melko valtaisa sillage.

Beverly Hills on raskaan, ehkä jopa siirappisen kukkainen, paksu ja hyvin tiivis. Se kietoutuu kantajansa ympärille kuin toinen iho eikä mielellään päästä irti. Minun nenääni jasmiini on hyvin erottuva tässä tuoksussa ja alan pikkuhiljaa kallistua sille kannalle, että jasmiinia on erittäin vaikea vangita hajuveteen tekemättä siitä melko raskasta tuoksua. Minusta jasmiini on tässä tuoksussa selkeästi dominoiva ja muut kukat tuntuvat kilpailevan raivoisasti saadakseen sen selätettyä.

Giorgio Beverly Hills on todella naisellinen tuoksu, glamouria piisaa ja tuoksusta löytyy myös melkoisen suuri ego. Tämä ei ole paras tuoksu seinäruusulle tai kotihiirelle, liittäisin tähän kirkkaan punaiset huulet, mustat rajaukset, saumasukat, tyylikkään mutta rohkean kotelomekon ja miestennielijän joka ne kaikki kantaa. ;-) Ehdottomasti savuke ja holkki kuuluvat kuvaan myös. Tämä ei suinkaan ole hienostunut tai elegantti, ei mikään viileän tyylikäs englantilaisruusu vaan kunnon kurvit omaava bombshell. ;-D

Pidän tästä tuoksusta mutta sitä on hyvin vaikeaa annostella sopivasti. En myöskään oikein tiedä mihin tilanteeseen tämä tuoksu sopisi koska se tuntuu täyttävän tilan kuin tilan vaikka sitä laittaisi kuinka vähän kerrallaan. Tämän tuoksun kanssa ei varmasti jää huomiotta. Se onkin sitten oma lukunsa saako sillä positiivista vai negatiivista huomiota. Kai minä sitten edelleen kuitenkin käyttäisin tätä iltatuoksuna..... Ympäri mennään, yhteen tullaan! ;-)

Tuoksuhaaste; Gucci Flora by Gucci ja Flora by Gucci Eau Fraîche

Gogol heitti siis haasteen ilmaan: valitse kirjain ja tuoksuttele löytämäsi tuoksut kyseisen kirjaimen kohdalta. Itse valitsin G:n käymättä ensin tarkistamassa "koti-Emotionin" tuoksuhyllyä. Pöh! Ensinnäkään tuoksut eivät ole siellä aakkosjärjestyksessä. Tai sitten olen tyhmä ja sokea. Toisekseen tuoksuja oli jotenkin kauhean vähän. :-O

En pääse päivittäin testaamaan tuoksuja joten minulla on vähän huijauksen makua tässä haasteessa eli joudun osan tuoksuista arvostelemaan pelkästään niille paperiliuskoille suihkittuna. Niin näistäkin toisen. Mikä on toki harmillista koska tuoksut pääsevät oikeuksiinsa vasta iholla. Tai pitäisikö sanoa, että tuoksu on todellinen vasta iholla. Toisaalta, tuoksut reagoivat hieman eri tavalla jokaisen iholla eli siinä mielessä paperille tuoksuteltu näyte kertonee ehkä miltä tuoksu "puhtaana" tuoksuu. Hmmm.

Flora by Gucci on nimensä mukaisesti kukkaistuoksu. Sen kuvataan tuoksuvan alkuunsa sitrukselta ja pionilta, sydäntuoksun koostuvan ruususta ja osmanthuksesta ja lopulta patsulilta ja santelipuulta. Tuoksuttelin tätä paperiliuskalta - jossa tuoksu muuten tuntuu kestävän ikuisesti.

Alun sitrusaromit eivät ole kovin voimakkaat, sen verran vain, että ensituoksuun tulee pientä pistävyyttä. Sen hävittyä melko nopeasti jäljelle jää ihanan puuterinen pilvi. Pastellivärinen. Mutta ei kuitenkaan ihan höttöä. Kaunis tuoksu, hyvin naisellinen, melko kevyt ja ilmava.

Pidän tästä, voisin harkita jopa hankkivani. Kiiltokuvamaisen ihana. Mutta pakko sanoa, että vähän tylsä. Kulmat ovat pyöreät ja pehmeät. Jos Flora by Gucci olisi nainen niin se näyttäisi renessanssin muodin mukaiselta pehmeän pyöreältä ja maidonvalkealta. Jos se olisi taulu niin sen olisi luultavasti maalannut Sandro Botticelli.

Flora by Gucci Eau Fraîche pääsi iholle. Harmillisesti tuoksuttelin nämä näin päin koska au fraîche osoittautui mielestäni huonommaksi. Sen alkutuoksussa kuvataan tuoksuvan mandariini, bergamotti, kumkvatti, sitruuna ja pioni. Sydäntuoksuihin kuuluvat ruusun terälehdet ja osmanthus vihreällä ja vetisellä lisällä, pohjatuoksun koostuessa santelipuusta, patsulista ja pink pepperistä (mikä lie suomeksi, joku roseepippurin sukulainen)

Aluksi kun suihkaisin iholle olin ihastuksesta ymmyrkäisenä, ihana, ihana tuoksu. Vaan pisarapilven häivyttyä jäi iholle tuoksumaan hieman kitkerä, pistävän kuivakka katku. Periaatteessa eau fraiche-versio ei ole kovin erilainen mutta minun nenääni siihen on lisätty terävyyttä, joka kai raikkaudeksi on tarkoitettu mutta jota ainakaan minä en sellaisena tavoita.

Jos Flora by Gucci olisi se renessanssin rehevän ihana posliiniunelma niin eau fraîche taitaa siihen verrattuna olla Shakespearen Macbethin kolme noitaa. Noh, ehkä hieman liioittelen tuossa mutta olin vaan niin pettynyt, että se taitaa lisätä negaatioita. Eau fraîche ei ollut kestävyydeltään kovinkaan kummoinen. Se ei myöskään luonut samaa ihanaa puuteripilveä ympärilleen kuin emotuoksunsa. Ei minun teekuppini.

Molemmissa pidin pullon ulkonäöstä. Suhteellisen simppeliä muotoilua mutta ei turhan tylsää kuitenkaan. Rusetti kiva lisäasuste mutta ei liikaa. Selkeätä, suoraviivaisuutta romanttisella lisällä.