sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Pandan tonnikalapiirakka

Namskista! Tämä ei liity nyt millään lailla kosmetiikkaan, pahoitteluni niiden puolesta joita asia ärsyttää. Halusin vain kehua ja jakaa tätä mahtisreseptiä! Piece of Pandan blogista tämän bongasin ja olen nyt tehnyt pari kertaa. Helppoa kuin heinänteko ja tajuttoman hyvää!! Eli Pandan Herkullinen tonnikalapiirakka, olkaatten hyvät!


Omani on vähän muunneltu versio, siinä ei ole sieniä ja päällä on juustoraasteen lisäksi myös ripaus homejuustoa. Ohjeen parhautta onkin mielestäni sen muunneltavuus; täytteeksi voi laittaa ihan mitä vaan huvittaa! Olen ajatellut kokeilla tehdä jonkun makeahkonkin version jossain välissä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätä Pandan erinomaista ohjetta!

Meikkipenaali

Kävin elokuussa Tallinnassa ja kaikenlaisten ostosten joukossa oli myös tämä ihanan pinkki Hello Kitty penaali.



En suinkaan käytä sitä kynien säilömiseen vaan säilytän siellä eniten käyttämiäni meikkejä ja siveltimiä. Se ei suinkaan ole ainoa 'meikkipussini', minulla on toinen (myös pinkki ;-) ) ihan meikeille tarkoitettu meikkipussi jossa on osa usein käyttämistäni meikeistä. Noiden lisäksi minulla on sekalainen kavalkadi muita nyssyköitä joissa on sekalainen kokoelma melko käytettyjä meikkejä.


Meikit joita en kovin usein käytä on säilötty vessan kaapin päälle muoviseen lokerikkoon, työkalupakkiin (ruma muovinen) ja niin ikään erilaisiin meikkipussukoihin. Minulta puuttuu sellainen pelkästään meikeille pyhitetty säilytyshuonekalu tms.

No, takaisin meikkipenaaliin. Se on melko syvä eli sinne mahtuu suht näppärästi eniten käyttämäni tuotteet. Tykkään penaalissani olevasta kannen sisäpuolen systeemistä ja läpästä jossa on kuminauhoja joihin voi näppärästi sujauttaa siveltimiä (joskaan mitään kovin isoja siveltimiä siihen ei oikein saa laitettua.


Kuvassa kaksi Everyday Mineralsin sivellintä; Eye Kabuki ja Eye Kabuki Junior sekä mustavartinen peitevärisivellin jonka olen ostanut Essentia Naturalelta. Tykkään aivan erityisen paljon noista EM:n pikkuisista luomille tarkoitetuista kabukeista ja käytän niitä peitevärin ja mineraalipuuterin levitykseen. Ovat todella näppäriä peitesiveltiminä.

Hello Kitty penaalini sisältö pysyy pääsääntöisesti samana mutta tuotteet saattavat välillä vähän vaihdella. Missään tapauksessa siihen eivät mahdu kaikki ns. arkimeikkini mutta aika paljon kuitenkin. Toisinaan siellä saattaa majailla myös joitakin tuoteitta joita en välttämättä jatkuvasti käytä mutta katson ne silti tarpeellisiksi.

Tykkään meikkipenaalistani kovasti ja se tuo minulle päivittäin hyvää mieltä jo pelkällä olemassaolollaan. Pinkki ja vaaleanpunainen ovatlempivärieni joukossa . En muista paljonko penaali maksoi, taisi olla jotain kympin luokkaa.

Olen muutenkin hulluna meikkipusseihin ja beautyboxeihin jne. En tosin ole valmis maksamaan niistä kovin paljoa ellen sitten ihan totaalisesti hurahda. Minulla on niitä useampia ja tykkään käyttää niitä vähän vaihdellen. Minusta niitä ei voi olla liikaa. ;-)

torstai 24. marraskuuta 2011

Nostalgiaa; ensimmäiset oikeat hajuveteni

Minulla on nyt joku tuoksubuumi menossa, olen hirveän innoissani kaikista tuoksuista! Kävin eilen kauppareissulla tuoksuttelemassa Emotionissa ja olen nyt järkyttävän innoissani kahdesta tuoksusta; toinen on John Gallianon Parlez-Moi d'Amour ja toinen Guccin Guilty. Tuoksuttelin myös Versacen Yellow Diamondia mutta se ei kyllä napannut yhtään, jotenkin liian vetinen ja litkuinen tuoksu minulle.

Tänään sitten kaivelin vaatehuoneessa ja otin esille kolme elämäni ensimmäistä oikeata hajuvettä. Kyllä, minulla on ne säästössä. Kyllä, olen saanut ne lahjaksi ollessani (muistaakseni) alle 15-vuotias (ja kyllä, siitä on todellakin vuosikausia aikaa). Tässä ne ovat, talven laskevan auringon sävyttäminä:



Vasemmalla Orlanen Fleurs d'Orlane, keskellä Alain Delonin Le Temps D'Aimer ja oikeassa reunassa Elizabeth Ardenin Green Grass. 

Fleurs d'Orlane oli tuoksu jota rakastin todella paljon. En koskaan käyttänyt sitä loppuun koska pelkäsin sen loppuvan. Tuoksu on metallisessa pullossa ja luulen, että se ei enää ole käyttökelpoinen. ;-( Ei sitä tosin hirveästi ole siellä jäljellä. Alain Delonin tuoksun sain muistaakseni myöhemmin ja sitä käytin nuorena aikuisena melko paljon, niin kuin pullossa jäljellä olevasta määrästäkin voi päätellä.


Muistaakseni Elizabeth Ardenin Green Grass oli ensimmäinen koskaan lahjaksi saamani tuoksu. Sitten tuli Fleurs d'Orlane ja Delonin tuoksun sain tosiaan vähän myöhemmin. Green Grassia en ole käyttänyt mitenkään yltiöpäisesti, sitä on vielä puolet jäljellä. Tuoksu itsessään ei varsinaisesti koskaan minua erityisesti viehättänyt mutta rakastin sitä koska siinä oli ihana pullo (ooh, hevosia!!) ja koska se oli minun ikioma hajuveteni!  



Äitini käytti selektiivistä kosmetiikkaa (lähinLancômea) ja myös tuoksut olivat ns. kalliita. Hän myös arvosti tuoksujaan ja siksi minullakin vissiin ovat nämä (ja kaikki muutkin ikinä koskaan saamani/ostamani) tuoksut tallella. Omissa alkuperäisissä pahvipakkauksissaan tietenkin! ;-) No joo, ei kaikki Yves Rocherit tai Oriflamet jne. (osa niistäkin toki).

Oletteko te säilyttäneet hajuvetenne? Entä muistatteko mikä tai mitkä olivat teidän ensimmäiset "oikeat" tuoksut? 

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

YSL Paris Fleur de Parfum

Rakastan hajuvesiä. Toisaalta olen voimakkaille tuoksuille yliherkkä. Minulla on migreeni jonka jotkut tuoksut ja hajut tuntuvat toisinaan laukaisevan (onneksi hyvin harvoin). Useimmiten homma menee kuitenkin niin päin, että pää on jo tulossa kipeäksi ja siinä vaiheessa kaikenlaiset tuoksut ja hajut suorastaan tunkeutuvat aivoihini pienien tikarien lailla.

Noh, ei ehkä helpoin yhtälö ratkaistavaksi mutta itse olen saanut kyllä homman toimimaan. En käytä esimerkiksi hajuvesiä päivittäin enkä varsinkaan silloin jos tuntuu, että päänsärky voisi ehkä yllättää. Olen varannut hajuvedet tiettyihin tilanteisiin, esimerkiksi kun lähden illalla ulos, juhliin, johonkin erityiseen tilaisuuteen tai kun minusta tuntuu, että voisi olla hyvä tuoksahtaa jollekin hajuvedelle.


Suosin melko miedosti tuoksuvia deodorantteja (käytin pitkään kristallikiveä, toisinaan se on suosikkini edelleen) ja suihkiessani hajuvettä ylleni yritän asemoida sen niin, että tuoksuvin kohta ei olisi kovin lähellä omaa nenääni.

Tästä johtuen minulla on joitakin melko iäkkäitä tuoksuja. En omista hyllymetreittäin hajuvesiä ja yleensä, kun jonkun tuoksun hankin niin todella pidän siitä. Lisäksi elämässäni oli useamman vuoden pituinen vaihe jolloin en juurikaan käyttänyt muita hajusteita kuin erittäin mietoja deodorantteja tai hajutonta kristallikiveä.

Jaahas, josko sitten menisin vihdoin itse aiheeseen! Yksi "ikivanhoista" tuoksuistani on Yves Saint Laurentin Paris. Pullo on 50 ml ja siitä on kulutettu suhteellisen pieni määrä. Nettiä kolutessani jäin siihen uskoon, että kyseessä olisi "alkuperäinen" Paris ja sitä vahvistaa tuoksun laatu, se on nimittäin Fleur de Parfum.

En ole mikään tuoksuasiantuntija joten en osaa sanoa miksi se on Fleur de Parfum eikä Eau de Parfum. Olin ymmärtävinäni tutkimusretkelläni, että se olisi kenties voimakkaampi kuin Eau de Parfum mutta en ole lainkaan varma asiasta. Jos joku teistä ihanista osaa selittää mistä on kyse niin mielelläni kuulisin.

Parisistahan on tehty näitä nykyisin kovin suosittuja uusintaversioita jotka ovat vähän niin kuin alkuperäinen tuoksu mutta ei kuitenkaan sama. Itse en ole ollenkaan ollut kiinnostunut tämän tuoksun eri versioista enkä ole niitä käynyt haistelemassa enkä siis yhtään tiedä monta niitä on tullut markkinoille tai mitään muutakaan.

Minun pulloni on kultakorkkinen ja netissä seikkaillessani huomasin, että kultakorkkisesta pullosta puhuttiin vintagena. Huhhuh, vai on meikäläisen biletuoksu vintagea...eli minäkin olen siis vintagea...? No joo, ehkä en kuitenkaan ole ihan vielä museoon parkkeeraamassa. ;-)


Paris on tyypillinen 80-luvun tuoksu. Voimakas ja aika raskas vaikka onkin kukkaistuoksu. Jostain syystä rakastuin siihen viime viikolla uudestaan. Minun Parisini on vuosikaudet majaillut pimeässä ja viileässä vaatehuoneessa. Nykyään se majailee tyttäreni tekemässä ihanan sinisessä puisessa lippaassa, omassa pahvilaatikossaan ja valolta suojassa. Kuitenkin käden ulottuvilla. Olen onnessani tuoksutellut sitä muutamana päivänä ihan vain kotioloissa. Sitä ei todellakaan tarvitse laittaa paljoa, vähän on tässä tapauksessa enemmän. ;-)

En osaa kuvailla sen tarkemmin tuoksun elementtejä, paitsi että se on ruusutuoksu. Netistä löytyy kyllä kattavia kuvauksia Parisista. Ehdottomasti se kuuluu niihin tuoksuihin joita ei voi suihkia suihkimisen ilosta vaan sen laittamisen kanssa täytyy olla varovainen. Liian raskaalla kädellä annosteltuna Parisista muodostuu ympäristöhaitta.

Ihan niin kuin aika monesta muustakin 80-luvun tuoksuluomuksesta. Tähän voisi joku näppärä lisätä, että ihan niin kuin monesta 80-luvun luomuksesta ylipäätään...

Vuodet ovat toki saattaneet tuoda oman lisänsä tuoksuuni mutta niin tai näin niin tällä Fleur de Parfumilla on kyllä mieletön stamina! Olen laittanut tuoksua ranteeseeni tätä kirjoittaessani yli 10 tuntia sitten ja rannetta nuuhkaistessani tuoksu on edelleen erittäin selkeästi havaittavissa. Se on toki pehmennyt ja sekoittunut eikä luonnollisestikaan enää niin terävä mutta erittäin hyvin löydettävissä.

Innostuin taas tuoksuista vähän enemmän lueskeltuani 
Vasilisan Nuuh Beibe! -blogia ja Tiian Oopiumiluola -blogia. Tuoksut on ihana asia! Mikä sinun lempituoksusi tällä hetkellä on ja tuleeko sinulle tuoksujen kanssa kausia jolloin et käytä jotain tuoksua juuri lainkaan ja sitten taas välillä et muuta käytäkään? Vai käytätkö aina yhtä ja samaa tuoksua?

torstai 3. marraskuuta 2011

Sävyttävä päivävoide

Pahoitteluni jälleen pitkäksi venähtäneestä päivitysvälistä! Tässä nyt kuitenkin tulisi taas meikäläisen pölinöitä. =)

Nykyään käytän lähes yksinomaan mineraalimeikkejä meikkipohjan tekoon. Joskus kuitenkin tulee käytettyä mineraalipuuterin alla sävyttävää päivävoidetta tai sitten meikkaan kevyesti laittamalla vain sävyttävää päivävoidetta ja viimeistelypuuterin siihen päälle.

Ostin keväällä Lumenen Arctic Aqua-sarjan sävyttävän päivävoiteen, jossa on aurinkosuojakerroin 6. Aurinkosuojakerroin on toki tosi kiva ominaisuus mutta kerroin 6 on sellaisenaan ainakin minun kärisevälle iholleni turhan matala mikäli mielin viihtyä kesäaikaan ulkona pidempään. Parempi toki kuin ei mitään, myönnettäköön.

Olen käyttänyt sitä sekoitettuna tavalliseen kasvovoiteeseen koska se on ensinnäkin liian tumma sävyltään ja toisekseen en oikein tykännyt sen koostumuksesta pelkiltään. Lisäksi jos laitan pelkkää värillistä päivävoidetta niin meikkipuuteria laittaessa se tuntuu jotenkin murenevan ja rullaavan irti iholta. En tiedä sitten olenko hölvännyt sitä kasvoille liikaa.

Sain jokin aika sitten muutaman näytteen Dermosilin uusista ja uudistuneista meikkituotteista (ihan vain siis normaalitilauksen yhteydessä tulivat) ja mukana oli näyte myös värillisestä päivävoiteesta. Käytin joskus jokunen vuosi sitten Dermosilin vastaavaa tuotetta mutta nykyisessä on eri INCI kuin edeltäjällään.

INCI kopioitu Dermosilin sivuilta:
  • Aqua - Vesi.
  • Caprylic/Capric Triglyceride - Sisältyy voidepohjaan, irrottaa rasvaa.
  • Hexyl Laurate - Pehmentävä
  • Propylene Glycol - Pehmentävä, antaa tuotteelle sen koostumuksen ja sakeuden
  • Glyceryl Stearate - Emulgaattori
  • PEG-100 Stearate - Pinta-aktiivinen aine: pinta-aktiiviset aineet parantavat tuotteen tasaista levittymistä käytössä.
  • Butyrospermum Parkii Butter - Voipuun hedelmästä saatava rasva (karitevoi), pehmittää ja kosteuttaa ihoa.
  • Pentylene Glycol - Kosteuttava ainesosa.
  • Cetyl Alcohol - Sisältyy voidepohjaan, antaa tuotteelle sen koostumuksen ja sakeuden.
  • Magnesium Aluminum Silicate - Ainesosa, joka antaa tuotteelle sen muodon, säätelee viskositeettia.
  • Hydrolyzed Milk Protein - Proteiini
  • Dimethicone - Vaahtoamista ehkäisevä aine, pehmentävä, silikoni.
  • Ethylhexyl Methoxycinnamate - Auringonsuoja-aine (UV-suodatin)
  • Tocopheryl Acetate - Hapettumista ja härskiintymistä estävä aine, antioksidantti
  • Parfum - Hajuste
  • Phenoxyethanol - Säilöntäaine
  • Methylparaben - Säilöntäaine
  • Ethylparaben - Säilöntäaineseos
  • Butylparaben - Säilöntäaineseos
  • Propylparaben - Säilöntäaine
  • Isobutylparaben - Säilyvyyttä parantava aine.
  • Disodium EDTA - Viskositeettia säätelevä aine
  • +/-: - voi sisältää (joitakin seuraavista aineosista)
  • CI 77891 - Valoa heijastavia pigmenttejä.
  • CI 77491 - Kosmetiikan väriaine
  • CI 77492 - Kosmetiikan väriaine
  • CI 77499 - Kosmetiikan väriaine. 

Dermosil lupaa tuotteesta seuraavaa:
"Sävyttävän päivävoiteen iholle tuoma sävy on luonnollinen. Se peittää kevyesti ihon värivaihteluita ja poistaa väsymyksen merkkejä. Meikkaustulos on välitön ja raikas. Hillityn läpikuultava sävy saa kasvot näyttämään tasaisemmilta. Iho myös tuntuu persikanpehmeältä, sillä voide on kosteuttava."

Lumenen sävyttävän päivävoiteen INCI:ä minulla ei valitettavasti ole, se ei lue itse tuubissa ja pahvipakkauksen olen jo ehtinyt hukkaamaan. Lumenen nettisivuiltakaan en kyseistä listaa löytänyt. ;-(
Lumene lupaa tuotteestaan seuraavaa:
 "Tehokosteutusta pohjoisen luonnosta. Ilmavan kevyt emulsio korostaa ja tasoittaa kevyesti ihon omaa, luonnollista väriä. Antaa iholle pehmeän kuulakkaan lopputuloksen. Sisältää mineraalipitoista, puhdasta suomalaista lähdevettä ja ihon kosteustasapainoa ylläpitävän hydroxylitol™-yhdisteen. Virkistävä koostumus kosteuttaa ihoa. Ihosi on hetkessä raikkaampi ja säteilevän kuulakas. Aurinkosuoja SK 6."


Sitten minun pikainen arvioni. Ainoastaan Lumenea olen siis käyttänyt pidempään, Dermosilia vain muutaman kerran; mitä näytepakkauksesta nyt riittää (minulle siitä riittää noin 3-4 käyttökertaan, riippuen vähän miten sitä käytän).

Lumenen sävyttävää päivävoidetta saa vain yhdessä sävyssä. Minulle se on aivan liian tumma sellaisenaan minkä takia sekoitan sitä tavalliseen päivävoiteeseen kuten sanottua, ja/tai käytän vähän vaaleampaa puuterimaista tuotetta sen päällä.

Molemmat kuvat otettu ilman salamaa ja päivänvalossa mutta eri paikoissa. Näistä kuvista näkee selkeästi, että tuote on liian tumma iholleni. Tosin tummuus korostuu mikäli voidetta käyttää paksulti tai sitä kerrostaa. Kerrostamista tosin hankaloittaa tuotteen rullaantuminen iholla hetken imeytymisen jälkeen. Vaikka laittaisin voidetta hyvin kevyesti kasvoilleni on se silti sen verran 'värikästä', että sellaisenaan en voisi sitä käyttää.

Lumenen koostumus on kevyttä mutta jotenkin voide on kuitenkin hieman tahmaista. Levittämisen kanssa joutuu olemaan huolellinen, muuten sitä helposti kasaantuu paksummiksi kerroksiksi jotka näkyvät rumasti 'raitoina' (kuvissa ilmiötä jonkin verran liioiteltu). Hetken (noin 10 minuuttia jaksan yleensä odotella maksimissaan) imeytymisen jälkeen iho tuntuu hieman nahkealta ja näyttää myös, pinnassa on aavistuksenomainen kiilto.

Tuote ei ole peittävä eikä sen ole tarkoituskaan olla. Se tasoittaa ihonväriä kuten lupaa ja kai se kuulakkuuttakin tuo. Mitenkään erityisen kosteuttavana en sitä kuitenkaan ole kokenut eikä se erityisesti tunnu lisäävän myöskään raikkauden tunnetta juuri minun iholleni.

Dermosilin sävyttävää päivävoidetta saa kahdessa sävyssä; fair ja medium. Heidän pohjustustustuotteensa perustuvat viiteen eri sävyyn jotka pohjaavat viileisiin ja lämpimiin sävyihin. Medium sopii vaalean punertavapohjaiselle iholle (viileä), beige kellertäväpohjaiselle iholle (lämmin) ja kolme muuta - fair, deep ja dark - ovat neutraaleja sävyjä joiden pitäisi sopia kaikille. Saamani näyte oli sävyssä medium.

Nämäkin kuvat otettu ilman salamaa päivänvalossa mutta kuvauspaikka on eri. Olin ilahtunut miten hyvin medium sopi kämmenselälleni ja toisaalta vähän yllättynyt koska olin etukäteen aivan varma, että se on liian tumma. No, se olikin sitten aavistuksen liian tumma kasvojeni iholle mutta ei niin 'väärän' värinen kuin Lumenen päivävoide.

Dermosilin koostumus tuntuu hyvin pehmoiselta ja sitä on helppo levittää. Voide tuntuu imeytyvän ihoon nopeasti ja iho todellakin tuntuu persikkaisen pehmeältä levityksen jälkeen. Ihon pinta myös näyttää mielestäni pehmoiselta, voide ei tuo varsinaisesti kiiltoa (joskaan ei myöskään mattapintaa) vaan minulle tulee vähän mieleen kukan terälehden pinta.  Voide tasoittaa ihonsävyä ja kaippa tämäkin sitä kuulakkuutta tuo. Väsymyksen merkkien häviäminen sitten...hmm, kaippa mikä tahansa ihonsävyä tasoittava ja sen ulkonäköä parantava tuote jossain määrin poistaa väsymyksen merkkejä.
Tästä minulla ei valitettavasti ole kasvokuvaa. Ei sillä, että se hirveästi olisi poikennut tuosta yllä olevasta. ;-)

Tuotteita verratessani tykkäsin enemmän Dermosilin voiteesta. Se jotenkin yllätti minut heti ensi tuntumalta positiivisesti. Minusta se tuntuu pehmoisemmalta ja kenties jopa oikeasti kosteuttavalta verrattuna Lumeneen ja lisäämisen jälkeinen tunne iholla on miellyttävämpi. Lumenen voide on minusta jotenkin raskaampaa ja 'tönkköisempää', enemmän meikkivoidemaista, kun taas Dermosil muistuttaa tunnultaan enemmän päivävoidetta. Dermosilissa minua viehättää käyttöön liittyvien ominaisuuksien lisäksi pakkaus, mielestäni se on aika tyylikäs verrattuna Lumeneen.

Lumenen päivävoide on pigmenttisempää mutta itseni kohdalla se ei ole pisteitä nostava tekijä, melkein päinvastoin. Nyt jos pitäisi valita noiden kahden välillä niin päätyisin ehdottomasti Dermosiliin, joskin fair taitaisi olla tummuusasteeltaan enemmän minun sävyni kuin medium. Nyt vähän harmittaa, että ostin tuon Lumenen. Sitä on vielä runsaahkosti jäljellä eikä se edes ole minulle oikean värinen.

Lumenen tuotetta on tuubissa 50 ml ja se maksaa noin 11.90 € (Sokoksen verkkokaupan hinta), Dermosilin tuubissa on 30 ml ja se maksaa 5.90 €. Noilla hinnoilla jälkimmäisen litrahinta on halvempi. Toki hintaero on melko marginaalinen.