Kauneusbloggaajien joulukalenteri: luukku 24

Minä aloitan joulunviettoni nukkumalla. Jos ehdin. Neljä yövuoroa takana ja hulinaa täynnä oleva sukujoulu edessä. Rakkaita ja tärkeitä ihmisiä vilisemällä joka nurkassa. Paljon on vielä tekemättä tämän joulun eteen mutta eiköhän nekin hommat siitä lutviudu!

 Kauneusbloggaajien joulukalenterissa koittaa viimeisen luukun aika. Tämän pilke silmäkulmassa toteutetun digijoulurauhanjulistuksen meille tarjoavat Eyeshadow and Flame-blogin Ilona ja Miten niin liikaa?-blogin Elisa. Huumoristaan huolimatta julistuksessa itää varsin asiallinen ja varteenotettava siemen.

 Minä vetäydyn tietokoneen ulottumattomiin noin neljäksi päiväksi ja haluan toivottaa kaikille hyvää joulua! Olkoon se jokaiselle juuri toivotunlainen! Kiitoksia teille kaikille tästä vuodesta ja olkoon tuleva vuosi 2015 paras tähän mennessä!

Kosmetiikkabloggaajien joulukalenteri: luukku 22

Tänäkin vuonna ihanat kosmetiikkabloggaajat järjestivät upean joulukalenterin. Eyeshadow and Flame-blogin Ilonalle iso kiitos asian organisoinnista ja Ilonan lahjakkaalle miehelle iso kiitos aivan valtavan ihanasta bannerista! Inspiroiduin siitä ilmiselvästi melko suuresti. ;-)

Tässä lista sekä jo menneistä että vielä tulevista luukuista:

1. luukku Viilankantolupa
2. luukku Eyeshadow and Flame ja One of Beauty's Daughters
3. luukku Wind it up
4. luukku Miss Aria
5. luukku Pitkät kynnet ja Charming nails
6. luukku Levoton tyttö
7. luukku Lazy Dynamite
8. luukku Keyword: Love
9. luukku Kosmetiikkaobsessio
10. luukku Kahvia ja kosmetiikkaa ja Designin eyes
11. luukku elämää smykkinä
12. luukku Siamese lipstick ja Crème de Beauté
13. luukku Kvartsiharakka ja Gently Out of Time
14. luukku Wasting lifestyle ja Polishaholic
15. luukku Dioriina ja Fani's nails and life
16. luukku Piece of Panda ja Cotton Candy Maker
17. luukku Miten niin liikaa? ja Dazzling Glow
18. luukku Kynsipöllö kosmetiikkapuussa ja Hetkessä
19. luukku in this part of town
20. luukku Mustaa Kajalia ja Nutturapää
21. luukku Dixi
22. luukku Neiti Kameleontti ja Pakolliset - tai ainakin melkein
23. luukku Juille's
24. Yllätys


Jaan tämän päivän luukun ihanan Päivin kanssa, jonka luukku löytyy siis Neiti Kameleontti-blogista. Minulla ei tänä vuonna ole varsinaisesti kosmetiikasta asiaa tässä omassa luukussani, vaan tämä on tällainen pohdinta/muistelo-postaus. Sen verran pakko kuitenkin mainita, että jouluisin huulirasva ikinä on Hurraw! Cinnamon Tinted Lip Balm! Se antaa kevyesti ihanan tervettä punaa huulille ja tuoksuu ihan joululle! Tietysti jos kaneli ei ole itselle mikään lempparijuttu niin kannattanee jättää välistä.

Cinnamon "nipisteli" minun huulillani alkuunsa kun sen otin käyttööni, mutta käytön myötä en ole enää nipistelyyn kiinnittänyt mitään huomiota. Ihanan pehmeä ja kivasti kosteuttava, täysin luonnonmukainen ja eläinystävällinen ja mitä kaikkea huulirasva. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan Cinnamonia tai jotain muuta Hurraw!-huulirasvaa, aivan ihania ovat! Cinnamon erityisesti tähän aikaan vuodesta ihan ehdoton, ainakin jos tykkää kanelista.

Minä olen kovasti jouluihminen. En ole kuitenkaan uskonnollinen eikä joulu ole koskaan ollut minulle uskonnollinen juhla. Tosin evankelisluterilainen uskonto ja sen jouluperinteet ovat lapsuuteni jouluja vahvasti värittäneet ja olleet osa niitä, mutta minusta kasvoi siitä huolimatta agnostinen ateisti eikä Jeesuksella sinänsä ole ollut minun jouluilleni kauheasti merkitystä.

Minulle joulu on perinteitä, joulun tunnelmaa ja yhdessäoloa rakkaimpien kanssa. Se on myös joulusaunaa, hyvää ruokaa, lämmintä joulun valoa ja kynttilöitä. Toisinaan törmää yleiseen ajatukseen siitä, että nykyään niin moni juhlii kirkollisia pyhiä vaikka eivät niihin uskoisikaan ja olisivat jopa eronneet kirkosta ja sitä moititaan vääräksi.

Toisaalta, ihmiset ovat juhlineet aina. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin aika moni kirkollinen juhla  sijoittuu ajallisesti niin, että jo ennen kristinuskon syntyä ihmiset juhlivat noina aikoina jotakin. Niin myös nykyisen länsimaisen kristinuskoisen joulun tienoille sijoittui jo tuhansia vuosia sitten erilaisia juhlia eri puolilla maailmaa.

Nykyiset jouluperinteet ovat sekoitus ikivanhoja perinteitä joita kristinusko on vahvistanut ja joihin se on tuonut mukanaan myös "uusia" juttuja. Minusta on aika pöhköä arvostella kenenkään joulunviettoa sillä perusteella mihin itse kukin uskoo ja miltä pohjalta sitä viettää. Mitäs sillä on väliä niin kauan kuin kaikilla on hyvä olla!

Minun lapsuuteni jouluihin kuului jouluaattona vuosi toisensa jälkeen joulusauna, "pyhävaatteet" ja jouluevankeliumin lukeminen ennen jouluateriaa ja reissu hautausmaalle sytyttämään edesmenneille rakkaille kynttilät. Sen jälkeen olikin sitten lahjojen jako (joulupukki oli yleensä jotenkin kummallisesti onnistunut käymään juurikin sillä aikaa, kun olimme haustausmaalla).

Olen kaikki elämäni joulut viettänyt samassa paikassa, isovanhempieni kotona. Sen jälkeen kun isovanhempani eivät enää jaksaneet joulua järjestää se siirtyi heidän lapsilleen ja nykyään joulun järjestämisen vastuu on siirtynyt aika lailla minun ja sisarusteni vastuulle. Isovanhempieni edesmenon myötä meidän joulumme perinteet ovat jonkin verran muuttuneet. Joulu on muuttunut rennommaksi, "pyhävaatteet" eivät enää ole ehdottoman tärkeät eikä jouluenvankeliumia enää lueta. Lisäksi joulunvietto on meidän perheessämme siirtynyt jouluaatosta joulupäivään, koska vasta silloin kaikki lähiperheemme jäsenet ovat saman katon alla yhtäaikaa.

Toisinaan suren vanhojen perinteiden katoamista, koin ne itse lapsena tärkeiksi ja olisi ollut ihanaa välittää sama tunnelma myös omille lapsilleni. Toisaalta, maailma muuttuu eskosein, niin moni muukin asia elää ja muuttaa muotoaan jatkuvasti, että kaippa se on väistämätöntä myös jouluperinteiden osalta. Jotkin asiat kuitenkin haluan säilyttää joulussa ja toivon niillä olevan merkitystä myös lapsilleni. Joulu ei ole pelkästään joululahjojen antamista ja saamista, joskin se on toki iso osa sitä ja varsinkin lapsille se kenties merkityksellisin asia. Toivoisin kuitenkin, että lapsillani säilyisi tuntuma joulun tunnelmaan, niihin pieniin asioihin joiden äärelle voi hetkeksi hiljentyä.

Joulukuusi, sen koristelu ja koristeet, joista osa on useampia kymmeniä vuosia jo nähnyt, luo omaa taikaansa ympärilleen. Joulusaunan lämpö, Aitokiukaan lempeän kosteat löylyt jotka hellivät ihon pehmeäksi. Jouluruokien tuoksut, riisipuuro ja kaneli, piparkakut, uunin kuuma hohde. Kynttilöiden hehku, niiden lämmin kullankeltainen valo joka luo ihanaa pehmeyttä ulkona ammottavaan pimeyteen. Rakkaista rakkaimmat läheiset ja rento yhdessäolo, hyvä mieli ja kiitollisuus toisistamme.

Haluan toivottaa kaikille juuri sellaista joulua minkä jokainen kokee omakseen, olkoon se sitten iloinen, rauhallinen, riehakas tai mitä vaan, kunhan se on jokaisen itsensä näköinen ja oloinen! Tähän loppuun Vesa-Matti Loirin vuonna 1988 levyllään Sydämeeni joulun teen julkaistun samannimisen kappaleen sanat (sanoitus Vexi Salmi), joka kuvaa omaa joulutunnelmaani varsin osuvasti. Olen poistanut kertosäkeen kappaleiden välistä.

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
Ja sanaton on sydämeni kieli.
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
Ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa,
Kuin yhtä puhdas itse olla voisin.
Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa
Kuin harras sävel sisälläni soisi.

On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään
Kuin oisin osa suurta kaikkeutta.
Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,
Vaan mieleni on täynnä kirkkautta. 

Postauksen kuvituksena Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun töitä, kuvat täältä.

Valoton marraskuu

Kovin on aina vaan synkeätä, harmaata ja pimeää. Lumi valaisi ihanasti sen pienen hetken mitä se pysyi maassa tovi sitten ja jotenkin sen jälkeen pimeys ja mustuus tuntui vielä pimeämmältä ja mustemmalta jos mahdollista. Toisaalta nautin sellaisesta hyssynhämärästä, varsinkin jos saan käpertyä sohvannurkkaan kietoutuneena lämpimään ja pehmoiseen villashaaliin kuuman teemukin tai kaakaomukillisen kanssa, mielellään hyvän kirjan viihdyttämänä ja ihana koirakaveri kainalossa. Tunnelmallinen kynttilähässäkkä tietty kruunaa kaiken.

Harmi vaan, että tällaisia rentoja hetkiä ei voi viettää kaikkina marraskuun ankeina päivinä vaikka se miten itseä eniten huvittaisi, vaan sitä arkea on pyöritettävä myös silloin, kun se ei nappaisi ollenkaan. Itse ajoitin viimeisen kesälomaviikkoni juurikin marraskuuhun. Alunperin ajatus oli, että voisi yrittää puuhastella joulujuttuja mahdollisimman valmiiksi, mutta aika koomailuun se taisi lomaviikko mennä... Ihan juuri taitutaan joulukuun puolelle, mutta taitaa tuo pimeys meitä sinnekin seurata.

Blogin kannalta tämä aika vuodesta on tällaiselle pienelle ruohonjuuritason tavisbloggaajalle aika hankalaa aikaa koska luonnonvalo ei tahdo riittää kuvaamiseen ja studiotason valoja ei ole käytettävissä. Varsinkin minulle valonpuute on konkreettinen ongelma koska en todellakaan ole aamuihminen ja vapaillakin pääsen käyntiin vasta iltapäivän puolella.

Tässä jokunen esimerkki erittäin huonoista tämän vuodenajan kuvasurkeuksista, kuvissa erään valottoman marraskuun iltameikki, kuvattuna keinovalossa, joka tekee kuvista....no, ei ihan parhaita otoksia. Edes kuvankäsittelyhojelmalla korjattuina värit eivät toistu ihan todellisina ja muutenkin kuvista tulee melkoisen, hmmm, kämäsiä.

Toki ihan kaikesta ei voi valottomuuttakaan syyttää, kyllä varmasti kuvista saisi edes pikkuruisen parempia jos osaisi kameraansa käyttää sen koko potentiaalin edestä. Erityisesti lähikuvat ovat omasta mielestäni aikas kamalia, esim. ryppyisyys korostuu potenssiin 10, samoin kaikki punoitus. Näyttää ihan joltain...vähän hengettömältä tyypiltä. Jos ei muuten tule talveen kylmyyttä niin ainakin tällaiset otokset tuovat siihen jäätävyyttä. Hyh!

Silmämeikissä on pohjustuksena essencen I Love Stage-silmämeikinpohjustaja, jonka päällä Yves Rocherin kimalteleva hopeinen silmämeikkikynä tämän joulun limited edition-kokoelmasta. Tuo essencen pohjustaja on ollut positiivinen yllättäjä, kiva ja helppo käyttää ja toiminut aivan loistavasti arkikäytössä. Hinta-laatusuhde enemmän kuin kohdillaan.

Luomiväreinä Maybelline Colorshow tumma hopeanharmaa sävyssä Silver Oyster (saatu blogin kautta), Kiko Cosmeticsin kasvopaletista pinkkiä ja Dermosilin tämän joulun limited edition Blink-paletista kahta vaaleata sävyä (vasemmalta katsottuna toinen ja kolmas sävy). Luomivaossa ja häivytyksessä samaisen paletin tummaa violettia. Kulmaluulla Illamasquan valkoista poskipunaa sävyssä Intrigue. 

Rajaus Lumenen Blueberry mustalla tussimaisella eye linerilla sävyssä Intense Crystal (saatu blogin kautta), josta pidän kovasti ja johon huomaan tarttuvani suht usein kun haluan helposti ja nopeasti juhlavan rajauksen. Väri on periaatteessa musta mutta siinä on todella kaunis kimallus joka tekee siihen hieman harmahtavaa taittoa. En aluksi ollut kovin vakuuttunut tästä tuotteesta mutta huomaan pitäväni siitä aina vain enemmän mitä enemmän sitä tulee käytettyä.

Alaluomen vesirajassa Isadoran Inliner Kajal sävyssä blonde. Kulmissa theBalmin Brow Pow sävyssä blonde. Ripsissä musta Max Factorin False Lash Effect vedenpitävänä.

Huulissa pohjalla Isadoran huultenrajauskynä ja sen päällä Lumenen Raspberry Miracle (sävyä en valitettavasti muista). Oikeastaan huulteni oma sävy olisi ollut aivan täydellinen tässä meikissä mutta koska en vain kyennyt jättämään niitä värittämättä ja aika oli jo kortilla enkä ehtinyt etsimään oikeata "my lips but better"-sävyä, niin tähän päädyin lähinnä koska kyseiset tuotteet olivat käden ulottuvilla. Loppuillan menin kuitenkin Rimmelin pinkillä huulivoiteella, johon olen kovasti tykästynyt.

Meikkipohjana Madaran sävytetty kosteusvoide Moonflower ja sen päällä useampi kerros Meow Cosmeticsin mineraalimeikkipuuteria. Silmänalusilla kellertävää puuteria peittämässä niitä (ja saatoin vähän laappia Dermosilin valokynääkin) ja poskilla ja tarvittavissa kohdissa Lily Lolon vihreää peitepuuteria. Poskilla theBalmin Instain sävyssä Houndstooth, varjostuksessa Make Up Storen Masai, korostuksessa Illamasquan valkoinen poskipuna Intrigue ja theBalmin Cindy-Lou Manizer. Ihan viimeiseksi päälle on suihkittu Urban Decayn kiinnittäjää.

Eräs toinen marraskuun alkuun sijoittunut päivä yritin päivänvalossa kuvata Diorin syksyn uutuusviisikolla 30 Montaignella tehtyä hyvin luonnollista arkimeikkiä, mutta vaikka kuvat muuten olisivatkin ihan ok, niin ne ovat armottoman rakeisia ja kovin hailakoita (aika død on noikin lähikuvat silmistä, jotka muutenkin on aika karseata katsottavaa). Hieman turhauttaa kyllä pientä bloggaajaa tällainen.

Luomilla siis Diorin 30 Montaigne-viisikon luomivärejä, taitaa olla vähän kaikkia lätkittynä jossain määrin joskin aika kevyesti kuitenkin, tarkoitus oli tehdä sellainen hyvin luonnollinen ja neutraalihko no makeup-lookia lähentelevä meikki. Se oli kuitenkin ihan selkeä kauneusmeikki livenä, kuvat kun ovat noin hailakoita niin ne syövät meikistä aika ison osan.

Meikkipohja on muistaakseni tehty enimmäkseen mineraalimeikkipuutereilla, Meow Cosmeticsia ja
M*A*D Mineralsia.

Kulmat theBalmin Brow Pow'lla tässäkin meikissä, ripsissä Yves Rocherin Mascara Longueur 360°.

Poskilla theBalmin Instain sävyssä Houndstooth (muistaakseni, tosin olen ollut siihen niin ihastunut siitä lähtien kun se luokseni saapui, että tämä alkutalvi on mennyt lähes pelkästään se poskilla eli erittäin todennäköisesti sitä on käytetty tässäkin meikissä). Varjostus vissiin Make Up Storen Smogilla ja Benefitin 10:llä, jolla myös korostukset Illamasquan valkoisen poskipunan päällä.

Huulilla ihana Hurraw! Black Cherry joka antaa kevyesti väriä ja tuntuu ja tuoksuu niiiiin hyvältä! Suosittelen lämpimästi testaamaan Hurraw!'n huulirasvat jos kohdalle osuu, aivan ihania! Black Cherry näyttää näissä kuvissa aika lämpimän punaiselta, mutta olen kyllä kokenut sen livenä enemmän nimensä mukaisesti kirsikkaisempana ja viileämpänä kuin mitä yllä olevat kuvat antavat ymmärtää. Olisikohan tämä kuollutihoinen lähikuva edes suunnilleen sinne päin:

Mutta että, postauksen pointti oli, että valoton marraskuu on aiheuttanut melkoisen suuria ja lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia meikkikuvien suhteen. Kuvat ovat kammottavan kuolleen värisiä, rakeisia ja kaikin puolin värittömiä ja nekin vähät värit mitä näkyvät toistuvat enemmän ja vähemmän vääristyneinä. Lähikuviin tulee ihanasti vähintään +10 vuotta ikää lisää. Plääh!

Mutta hei, huomenna starttaa taas kauneusbloggaajien oma joulukanlenteri, olkaahan kuulolla! Ensimmäinen luukku aukeaa ihanan viihdyttävässä Viilankantolupa-blogissa. Minulla ei olekaan itselläni taas(kaan) muuta joulukalenteria joten innolla odottelen luukkuja aukeavaksi!

Mineraalimeikin käyttöönotto

Tässä postaus mineraalimeikkien käyttöönotosta eli muutama käytännön vinkki. Usein kuulee valitettavan, että mineraalimeikit sotkevat ja puuteria on joka paikka täynnänsä. Olen aina hiljaa mielessäni ihmetellyt, että miten niin muka, koska itse en ole koskaan kokenut mineraalimeikkien olevan sotkevia saati erityisen hankalia käytössä, mitä sitäkin joskus kuulee mainittavan.

Olemme tietenkin kaikki erilaisia ja en ollenkaan epäile, etteikö mineraalimeikeillä voisi saada sotkua aikaan, ovathan ne toki puuterimaisia tuotteita. Tässä kuitenkin muutama vinkinpoikanen joista sotkuisuusongelmaan ehkä voisi olla jotain apua.

Mineraalimeikkejä on pakattuna erilaisiin purkkeihin joissa kuitenkin useimmissa on sisäkannessa niin sanottu shifter, eli rei'itetty välikansi. Joidenkin valmistajien purkeissa shifterissä on erillinen pyörivä kansiosa jolla välikannen reiät on helppo sulkea käytön jälkeen. Niissä purkeissa joissa tuota pyörivää systeemiä ei ole, on välikannen reiät suljettu pelkällä kirkkaalla "tarralla". Eli kun uusi mineraalimeikkipurkki avataan, niin voidakseen käyttää tuotetta on reiät saatava ensin auki.

 Everyday Mineralsin Jojoba Base ja pyörivä kansiosa

Koko tarraa ei kuitenkaan missään tapauksessa kannata irrottaa! Ei varsinkaan jos aikoo kantaa purkkia meikkipussissa mukanaan. Jos purkki seisoo ainoastaan esim. meikkipöydällä tai kaapissa niin koko tarran poistamista voi harkita (vaikka en sitä suosittele siinäkään tapauksessa). Miksi näin? Koska jos poistaa tarran ja näin avaa kaikki välikannen reiät niin puuteria pääsee tulemaan välikannen päälle täysin hallitsemattomasti, ja kohta välikannen päällinen on täynnä puuteria ja sotku mitä ilmeisimmin on väistämätön lopputulos. Puuteria on myös helpompi annostella, kun sitä ei holahda kanteen älyttömiä määriä kerralla.

Usein tarrassa on pieni "klipsu" josta nostamalla sen saa irroitettua. Itse leikkaan sen yleensä pois terävillä kynsisaksilla tai vaihtoehtoisesti viillän sen juurestaan poikki ja nyppään "klipsun" pois. Jos klipsun jättää kanteen niin tarra voi alkaa helposti repsottaa eikä se minusta muutenkaan ole kovin kivan näköinen (vaikka ei kyllä uskoisi tämän postauksen kuvien perusteella...).

Sen sijaan, että poistaisi koko reikiä peittävän tarran niin siihen kannattaa tehdä reikiä esimerkiksi paksulla neulalla jo olemassa olevien kannen reikien kohdalle. Itse aukaisen yleensä vain  muutaman reiän ja avaan niitä myöhemmin lisää jos tarvetta tuntuu olevan. Minulla maksimi taitaa olla 5 avattua reikää ja sekin tuntuu joskus olevan jo vähän liikaa.

Poskipunista avaan yleensä vain yhden tai kaksi reikää, samoin kuin luomiväreissäkin, koska överit on tällöin helpompi välttää, kun ei tarvitse kikkailla liian puuterimäärän kanssa. Mitä hienojakoisempaa puuteria sen herkemmin se tulee ulos rei'istä, varsinkin esimerkiksi pohjustuksessa käytetyt erilaiset silkkipuuterit ovat erityisen hienoista puuteria, ja niille usein riittää jo yksi avattu reikä. Samoin viimeistelypuuterit ovat yleensä erittäin hienojakoista puuteria. Primerit ja viimeistelypuuterit keräävät helposti ylimääräistä puuteria kanteen matkatessaan meikkipussissa mukana, vaikka reikiä olisikin avattuna vain se yksi.

Jos purkissa on edellä mainittu pyörivä lisäosa välikannen päällä niin reikien päällä olevan tarran voi poistaa kokonaankin. Rei'istä voi tosin pyörivän osan ja välikannen väliin tihkua puuteria, mutta määrä on suht vähäinen. Jos puuteria on kuitenkin runsaasti irrallaan kansien välissä niin kannattaa pyörittää kansi vain osittain auki ja käyttää irrallaan oleva puuteri osissa.

Omat mineraalimeikkipuuteripurkkini näyttävät avatessani siltä miltä näissä kuvissa. Ne eivät siis pursua puuteria ylenmäärin. Puhun nyt siis käytössä olevista meikeistä, en juuri avatuista uusista purkeista. Kun avaan minkä tahansa mineraalimeikkipurkin niin avaan sen lähes poikkeuksetta aina kansi alaspäin. Näin mahdollinen ylimääräinen puuteri jää kanteen eikä pöllyä ympäriinsä. Samoin kun suljen purkin niin suljen sen kansi alaspäin.

Kun sitten haluan käyttää puuteria niin kopauttelen haluamani määrän purkin kanteen. Koska reikiä on avattuna vain muutama niin saattaa olla, että joskus joutuu koputtelemaan pidempään ja kyllä, toisinaan kiireessä asia saattaa ärsyttää. Henkilökohtaisesti koputtelen kuitenkin mieluummin muutaman ylimääräisen kerran, kuin pöllyttelen irtopuuteria ympäriinsä niin purkkia avatessani kuin meikkiä lisätessäni.

Meikkipuuteria saatan koputella kanteen kerralla koko käyttämäni määrän verran vaikka annostelenkin sen siveltimeen ja kasvoille osissa. Poskipunia ja luomiväriä ripottelen vähän varovaisemmin ja mieluiten kopautan kanteen vain yhden siveltimellisen verran kerralla. Puuteria voi kannen sijaan ripotella muuten myös esimerkiksi posliinilautaselle.

Jos puuteria on kertynyt kanteen liikaa niin itse ratkaisen ongelman usein niin, että dippaan siveltimen puuteriin ja pyörittelen sen siveltimen joukkoon sitten purkin välikannen päällä tai puhtaalla posliinilautasella. Pyrin siihen, että puuteria ei käytön jälkeen olisi irrallaan sen enempää kannessa kuin välikannenkaan päällä. Näin ennaltaehkäisen seuraavan käyttökerran puuteripöllyjä, kun välikannen päälle ei ole jäänyt ylimääräistä puuteria.

Noh, mitäs sitten jos kaikki reiät ovat jo auki ja puuteria on hallitsematon määrä välikannen ja kannen välissä? Kannattaa sulkea osa rei'istä. Itse teen sen tavallisen kirkkaan teipin avulla. Teippiä vaan kaikkien niiden reikien päälle jotka haluaa peittää. Ennen teippausta kannattaa ylimääräinen puuteri kipata jonnekin, esimerkiksi puhtaaseen muovirasiaan. Tyhjiä puuteripurkkejakin on myytävänä, kivijalkakaupoista löytynee ainakin Duroyn valmistamaa pienehköä puuteripurkkia.

Seuraavaksi kannattaa välikansi puhdistaa, mutta varovasti niin, että mitään ainetta ei putoa rei'istä puuterin sekaan. Kevyesti vedellä kostutettu paperi riittänee mainiosti. Sitten vaan teippailemaan! Itseltäni en nyt löytänyt kuin yhden pikkuruisen purkin esimerkkikuvaan teipatusta shifteristä.

Toivottavasti postauksesta oli iloa puureipöllyjen kanssa taisteleville! Mineraalimeikit ovat mielestäni erityisen ihania meikkejä ja helppokäyttöisiä, kunhan ensin tulee sinuiksi niiden kanssa. Harjoitteluun saattaa hetki mennä, mutta ei kannata ensimmäisen puuteripilven yllättäessä lyödä hanskoja tiskiin, kyllä ne pilvet ovat ihan hallittavissa oleva juttu! ;-)

Mineraalimeikkipuuterin käytöstä ja levityksestä osa III

Jos sitten taas jatkettaisiin noista mineraalimeikkipuuteriasioista. Mineraalimeikkipuuterin levitykseen käytetyn siveltimen ei aina tarvitse olla mitenkään erityisen iso, pienelläkin siveltimellä saa yhtä lailla hyvän pohjan aikaiseksi, se vaatii vain vähän enemmän työstämistä ja aikaa. Everyday Mineralsilla on aivan huippu pikkukabuki, Eye Kabuki Brush, joka nimensäkin perusteella lienee tarkoitettu silmämeikin tekoon, mutta itse käytän sitä esim. silmänalusille tai peitepuuterin levitykseen. Minun silmilleni se on aivan liian iso silmämeikin tekoon. Joskus tuo pikkukabuki on armollisempi iholle jos iho sattuu olemaan tosi kuivassa kunnossa. Tällä siveltimellä voi halutessaan tehdä koko meikkipohjankin ja esim. töissä kuljetan usein vain tätä meikkipussissa ja korjailen kasvoni tarvittaessa sillä.

Toinen todella mahtava sivellin on niin ikään Everyday Mineralsin Eye Kabuki Junior, joka sekin on "virallisesti" tarkoitettu luomiväreille, mutta joka mielestäni toimii lähes täydellisesti peitesiveltimenä. Silmämeikin tekoon en sitä ole tainnut koskaan edes kokeilla. Sillä saa parhaan peittotuloksen ikinä puuterimaisia peitetuotteita käytettäessä. Runsaahkosti puuteria töpötellen siveltimeen, ja sitten töpöttelyä jatketaan kasvoilla peittoa vaativaan kohtaan, sivellin kohtisuoraan ihoa vasten. Ei sivelyä eikä pyyhkiviä liikkeitä vaan töpöttelyä.

Tällä siveltimellä ja töpöttelymetodilla olen saanut todella hyvää peittojälkeä aikaiseksi myös nestemäisen tai voidemaisen peiteaineen/meikkipohjan päälle (myös sormet toimivat erinomaisen hyvin yhdistettynä töpöttelytekniikkaan). Eye Kabuki Junior on aivan ehdottomasti ja kiistattomasti minun HG-peitesiveltimeni. Hehkuttamani Real Techniquesin pikkusivellin on sekin mainio, mutta se toimii kuitenkin parhaiten voidemaisen tai nestemäisen tuotteen kanssa. Olen käyttänyt menestyksellisesti myös muiden merkkien niin sanottuja kynäsiveltimiä pohjameikin tekemisessä, toimivat erinomaisen hyvin nekin.

Silloin kun haluan vain kevyen mineraalimeikkipohjan tai haluan käyttää mineraalimeikkipuuteria viimeistelemään nestemäisellä tai voidemaisella meikkipohjatuotteella tehdyn meikkipohjan, käytän aika usein isoa ja suht löysää sivellintä. Mitä löysempi sivellin, sen kevyempi jälki. Isollakin puuterisiveltimellä on mahdollista tehdä mineraalimeikkipuuterilla myös pohjameikki, mutta siitä ei tule niin peittävä kuin kabukilla tai vastaavalla siveltimellä tehtynä (tai no, peittäväkin pohja on ihan mahdollinen saada aikaan, mutta vaatii melko pitkällistä työstöä). Jos iho on hyvässä kunnossa eikä peitettävää ole paljon, niin isommalla siveltimellä tehty mineraameikkipuuteripohja on todella kauniin ja luonnollisen näköinen.

Kahdessa ylemmässä kuvassa Everyday Mineralsilta iso kasvosivellin (ei taida olla enää valitettavasti myynnissä, en löytänyt heidän sivuiltaan aivan vastaavan näköistä sivellintä), kaksi Eye Kabuki Brushia ja Eye Kabuki Junior.

Kaikki siveltimet eivät ota yhtä paljon tuotetta itseensä eivätkä ne myöskään luovuta sitä iholle samalla tavalla. Siksi kannattaakin olla rohkea ja luova kokeiluissaan ja etsiä ennakkoluulottomasti se itselle juuri oikea sivellin. Ei todellakaan kannata sokeasti jumittaa siinä mitä sanotaan, vaan kokeilla erilaisia siveltimiä muuhunkin, kuin siihen tarkoitukseen mihin niiden sanotaan olevan tarkoitettuja. Olkaa rohkeita ja ennakkoluulottomia ja ajatelkaa niin sanotusti laatikon ulkopuolella.

Jos ihosi on kovin kuiva niin ei kannata heti alkuunsa heittää mineraalimeikkipuuterilla vesilintua, vaan yrittää löytää sopiva sivellin jolla tuotetta levittää. Kuivan ihon ongelma lähes tuotteen kuin tuotteen kanssa on kuivien ihokohtien korostuminen rumasti. Usein ajatellaan, että puuterimainen meikkipohja on huonoin mahdollinen kuivalle iholle, mutta asia ei välttämättä aina ole näin.

Kuivaihoisen kannattaa valita mineraalimeikkipuuterin levitykseen mahdollisimman pehmeä ja melko joustava sivellin, jopa löysä. Mitä kovempi ja jäykempi sivellin, niin sitä enemmän se "raapii" ihoa puuteria levitettäessä, ja samalla kuivat kohdat korostuvat. Vasemmalla olevassa kuvassa Real Techniquesin iso powder brush ja Everyday Mineralsin iso kasvosivellin, molemmat erinomaisia siveltimiä erityisesti kuivalle iholle mineraalimeikkipuuterin levitykseen. Toinen hyvä vaihtoehto kuivaihoiselle mitä kannattaa kokeilla, on pieni sivellin kuten ylempänä esitelty Everyday Mineralsin Eye Kabuki.

Kuivalle iholle mineraalimeikkipuuteri levitetään pehmeällä siveltimellä mahdollisimman kevyesti sivellen, kokeilemalla löytyy onko oikea tapa pyörivät liikkeet vai joku muu. Isolla ja pehmeällä siveltimellä ei tokikaan välttämättä saa yhtä peittävää jälkeä aikaan, kuin kabukilla tai vastaavalla siveltimellä, kuten yllä jo kerran todettu. Suosittelen kuivaihoisia kokeilemaan myös yllä mainittua töpöttelytekniikkaa isommalla siveltimellä koko kasvoille.

Alla vielä kuva mainituista isoista kasvosiveltimistä päältä katsottuna.  EM:n sivellin vasemmalla, RT:n sisvellin oikealla. Ihanan muhkeita molemmat.

Mikäli tuntuu, että siveltimellä ei pysty puuteria levittämään millään konstilla ilman, että kuivat kohdat korostuvat niin kannattaa kokeilla sientä ja painella puuteri kasvoille. Ei siis hieroa sientä ihoa vasten eikä vedellä, vaan nimenomaan painella ja töpötellä. Myös sormin voi kokeilla lisätä puuteria kasvoille.

Meikkisieni on muuten erinomainen väline ihan tavallisenkin irtopuuterin lisäämiseen kasvoille. Puuterivippaa en ole henkilökohtaisesti koskaan kokeillut mineraalimeikkipuuterille mutta voisin kuvitella, että saattaisi toimia sekin ja voisi olla erityisesti kuivaihoiselle hyvä vaihtoehto. Kunhan muistaa painella puuterin ihoon, ei vedellä vippaa pitkin poikin. Mineraalimeikkipuuterille on myös ihan omiakin meikkisienimäisiä sieniä olemassa. Itse olen ollut niihin ihan tyytyväinen mutta mielestäni ne kuluttavat puuteria paljon enemmän kuin siveltimet.

Varsin toimiva ja kerrassaan loistava kikka kuivaihoiselle on suihkaista kasvoille vettä tai kasvovettä mineraalimeikkipuuterikerroksia työstäessään sekä vielä ihan viimeiseksi. Eli jokaisen meikkikerroksen väliin kasvojen suihkauttelu. Mitä hienojakoisempi suihke, sen parempi. Se auttaa sitomaan ja kiinnittämään puuterin kasvoille ja samalla se tasoittaa puuterin pintaa ja häivyttää kuivuutta optisesti. Mikäli kasvosuihketta ei ole juurikin meikkaushetkellä käytettävissä, voi mineraalimeikkipuuteria auttaa sulautumaan ihoon paremmin lämmittämällä sitä painamalla kämmeniä kasvoihin.

Pieniin kuiviin kohtiin voi auttaa kun niitä töpöttelee varovaisesti kostealla vanupuikolla tai paremman puutteessa kevyesti kostutetulla vessapaperilla/käsipaperilla tai muulla vastaavalla, tässäkin kokeilu auttaa löytämään itsellä parhaiten toimivan systeemin ja yhdistelmän. Kevyt emulsiomainen voide pienen pienissä määrin töpöteltynä voi sekin auttaa häivyttämään kuivuutta pois. Tässä - kuten niin monessa muussakin asiassa - kannattaa noudattaa ajatusta "less is more" ja pitäytyä aluksi hyvin pienissä määrissä/kevyessä kosteudessa.

Itse käytän ahkeraan myös pinsettejä ja nypin varovasti kuivia "ihoriekaleita" niillä pois, varsin tehokas tapa sekin "vähentää" kuivuutta kasvoilta. Kannattaa tosin muistaa olla hyvin varovainen ettei vahingossa repäise liikaa ihoa kuolleen ihon mukana, jolloin tuloksena on pahimmillaan verenvuotoa ja kuivuutta rumempi rupi.

EDIT: Nyt niin suositut meikkimunat ovat erinomaisia mineraalimeikkipuuterin levitykseen. Nimenomaan kosteana (kuivanakin voi kokeilla) ne toimivat todella hyvin kuivan ihon kanssa. Itse olen toiminut niin, että teen varsinaisen pohjatyön siveltimien kanssa mutta lopuksi lisään kevyen kerroksen mineraalimeikkipuuteria kostealla meikkimunalla töpötellen, tulee todella kaunis pinta! Jos käytän muuta meikkipohjaa kuin mineraalimeikkipuuteria niin usein viimeistelen senkin kostealla meikkimunalla ja mineraalimeikkipuuterilla.

Viherrystä syksyyn, FOTD Sleekin Garden of Edenillä

 Lisää nassuja syksyyn. Minulla on ollut Sleekin Garden of Eden jo tovin, mutta en ollut vielä uskaltautunut käydä siihen kunnolla käsiksi pientä hipelöintiä enempää. Rakastan vihreitä luomivärejä ja Garden of Eden on ihan kiva kaveri vihreistä pitävälle.

Sen syvällisempää analyysiä en paletista osaa vielä antaa koska se on tosiaan ollut toistaiseksi hyvin vähällä käytöllä. Vaikuttaa kuitenkin ihan taatulta Sleek-laadulta eli hinta-laatu-suhde varsin kohdillaan.

 

Naurattaa tuo kummallinen duck face-ilme, mutta kerrankos sitä! Pohjameikissä kokeilussa Lioelen Triple the Solution BB-voide jonka päällä Meow Cosmeticsin mineraalimeikkipuuteria muutama kerros, peitevoiteena Ella Bachén Correcteur Pure Focus 19,3 %. Poskilla theBalmin Instain sävyssä Houndstooth. Kasvojen varjostuksessa Make Up Storen Smog. Silmänalusilla Dermosilin valokynää.

Luomilla sisänurkassa ripaus Eve's Kissiä jonka päällä mattavalkoista Matt Malloyta theBalmin Meet Matt(e) Nude paletista, luomen keskiosassa Adam's Apple ja ulkonurkassa Fauna, jota aavistus myös luomivakoon häivytettynä.

Tightlining samalla Artdecon violetilla Soft Eye Linerilla numero 84 kuin edellisen postauksen punertavassa meikissä. Ripsissä Yves Rocherin Mascara Longueur 360° ja kulmissa theBalmin Brow Pow sävyssä blonde.

Luomivaossa ja varjostuksessa theBalmin Meet Matt(e) Nude paletista hieman purppurainen taupe Matt Hung. Kulmaluulla Matt Malloy. Rajauksen tein ohuelti Oriflamen the One kokoelman voidemaisella luomivärillä Color Impact Cream Eyeshadowlla sävyssä Petroleum Shine.

 Pahoittelut kovin kellertävistä swatch-kuvista! Luomivärit toistuvat kuitenkin suht oikean värisinä. Unohdin myös harmillisesti swatchata Oriflamen voidemaisen luomivärin.

Yllä olevissa kuvissa huulilla alelöytö Sokos Emotionista eli Diorin Dior Addict Lipstick sävyssä 561 Baby Rose, aivan ihanan hempeän herkkä ja todella kauniisti kimalteleva babypinkki. Sävy vaihtuu hienoisesti valosta riippuen, se näyttää välillä todella vaaleanpunaiselta mutta tietyssä valossa muuttuu tummemmaksi pinkiksi. Siinä on pienen pieniä valoa heijastavia hippusia ja esimerkiksi suorassa auringovalossa se on todella kimaltava. Minun makuuni hyvällä tavalla ihanaa blingiä! Todella söpö huulipuna!

Halusin kokeilla miltä kokonaisuus näyttäisi tummemmalla huulipunalla ja testailla uutta ihanuuttani, ihka ensimmäistä Guerlainin huulipunaani KissKiss Lipstickiä sävyssä 363 Fabulous Rose.

Ja jottei nyt totuus unohtuisi niin tältähän se nassu todellisuudessa näyttää, vessan entisestään kaunistavassa valossa kuvattuna. En siis ihan pelkästään lämpimikseni lätise ihon kunnosta. No, josko se tästä olisi paranemaan päin kuitenkin! *thumbs up*

Punerrusta syksyyn, FOTD Inglotin luomiväreillä

Dior julkaisi syksyksi ihanan uuden viisikkokokoelman johon kuuluu pari limited edition-palettia. Toisen niistä sorruin ostamaan mutta toisen kanssa, sen hypetetymmän, olen pystynyt pitämään pintani, ja tyytynyt vain ihaillen lukemaan siitä toisten blogeista.

Kyse on tietysti Trafalgarista jonka keskimmäinen punasävyinen luomiväri on aivan ihana! Paletti ei kuitenkaan kokonaisuutena ole ollenkaan minun väriseni joten joudun etsiskelemään punaiseni Trafalgarista inspiroituneena jo olemassa olevista luomiväreistäni.

En tiedä vaikka jostain muusta paletista löytyisi parempikin dupe kuin tässä käyttämäni Inglotin sävy, mutta koska pidän kyseisestä Inglotin hieman rusehtavasta karpaloisesta todella paljon, halusin käyttää ehdottomasti sitä vaikka se ei aivan yksi yhteen tuon Trafalgarin puhtaamman punaisen kanssa osukaan.

Minulle on kertynyt "jokunen" Inglotin luomiväri ja ne eivät suinkaan pysy aina paleteissaan samassa järjestyksessä ympäri vuoden. Minusta on hauska toisinaan rakennella niistä sopivia kokonaisuuksia sen mukaan millainen meikki minulla milloinkin on mielessä. Joskus paletti rakentuu siinä meikatessa ja nakkaan sen sitten meikkipussiin matkaan mukaan. Tällä kertaa paletti rakentui osittain suunnitellusti, osittain sattuman avittamana. Paletissa vasemmalla reunimmaisena olevaa mattaista vaaleaa 356 en käyttänyt tällä kertaa ollenkaan.

Tässä meikissä käytin ihanaa vaaleanpunaista 488 DS sisänurkassa ja kulmaluulla, keskelle liikkuvaa luomea laitoin mattaisen pinkin 362 ja ulkonurkkaan ja hieman luomivakoon häivytellen käytin tummahkoa, hieman rusehtavaa karpaloista 450 PEARL sävyä. Häivytykseen ja varjostukseen käytin mattaista, harmahtavan rusehtavaa sävyä 363. Rajaukset jätin kokonaan pois lukuunottamatta yläripsirajan tightliningia, jonka tein Artdecon violetilla Soft Eye Linerilla numero 84.

Inspiroiduin hankkimaan helmiäisen sävyn 450 viime syksynä useammassakin kosmetiikkablogissa olleiden karpaloisten silmämeikkien innoittamana, vaikka minua aavistuksen epäilyttikin osaisinko sillä tehdä mitään muuta kuin itkusilmiä, ja sopisiko se minulle muutenkaan. Ihastus oli kuitenkin välitöntä, joskin jostain syystä käyttöaste tähän mennessä on jäänyt aika vähäiselle. Siihen tullee tänä syksynä muutos!

Oikealta vasemmalle: 488 DS, 362 MATTE, 450 PEARL ja 363 MATTE. Alhaalla Artdecon Soft Eye Liner Waterproof sävyssä cherry blossom 84. Alempi kuva hieman kylmemmässä valossa kuvattuna.

Pinkki ja karpaloinen sävy sulautuivat yllättävän nätisti yhteen vaikka tuo 450 PEARL onkin selvästi lämpimämpi kuin pinkki 362.  Tykkäsin tästä meikistä todella paljon ja se korosti erityisen kauniisti epämääräisen värisiä silmiäni saaden ne vihertämään kauniisti, vaikka niissä ei vihreää varsinaisesti olekaan.

Huulilla Artdecon Soft Lip Liner Waterproof sävyssä 84 ja sen päällä kevyesti taputeltuna Lumenen Raspberry Miracle 05 Vadelmia. Poskilla varjostuksessa Make Up Storen Smog ja poskipunana theBalmin Instain luumuisessa sävyssä Pinstripe. Ripsissä Yves Rocherin Mascara Longueur 360° ja kulmissa theBalmin Brow Pow sävyssä blonde.

Meikkipohja on sekametelisoppatyyliin rakennettu, harrastan nykyään aika paljon nestemäisen ja puuterimaisen meikkipohjan yhdistelyä. Pohjalla Lioelen Dollish Veil Vita BB Cream sävyssä #1 Gorgeous Purple ja sen päällä useampi kerros Meow Cosmeticsin mineraalimeikkipuuteria, peiteaine Ella Bachén Correcteur Pure Focus 19,3 % . Silmänalusilla Dermosilin valokynää.

Meikin kuvaaminen ei taas(kaan) meinannut oikein ottaa onnistuakseen valon osalta, kuvista tuli paljon lämpimämmän sävyisiä kuin mitä todellisuus oli. Yllä oleva kuva vastaa enemmän todellisuutta, mutta jostain syystä suurin osa kuvista siis hieman turhan lämminsävyisiä enkä onnistunut saamaan niistä kuvankäsittelylläkään vähemmän kellertäviä.

Olin tuumaillut heinäkuun lopussa kirjoittavani innostuneen hehkutuspostauksen miten kesä on tehnyt iholle hyvää, mutta sittenhän se mokoma kirjaimellisesti räjähti silmille elokuun alussa joten jäi sitten hehkutukset hehkuttamatta. Ihon kunto on edelleen semisurkea (minun henkilökohtaisella asteikollani) mutta paranemaan päin.

Harkitsin jo tuossa välissä hyvin vakavissani ihotautilääkärillä piipahdusta, mutta vedin sen taas puihin. Olen kehittänyt näppylöiden ja ihorikkojen peittämisestä jonkin sortin taiteenlajin ja olisihan se nyt varsinaista tuhlausta heittää sekin taito hukkaan.....no ei sentään, kyllä minä edelleen pohdiskelen erilaisia vaihtoehtoja ja mikä voisi olla minulle niistä paras.

Tiedän ihon näyttävän ihan kohtuullisen hyvältä meikin kanssa, niin kuin näissäkin kuvissa, mutta ilman meikkiä iho näyttää minun silmiini karmealta ja saa olon epämukavaksi. Ahdistaa näyttää sitä ajoittain jopa perheenjäsenille. Tiedä sitten mitä tässä odottelen, että miksi en voi vain varata sitä lääkäriaikaa. Hohhoijaa!